Kun solmit puukauppoja, tarkista, kuka maksaa juurikäävän torjunnan kustannukset

Kuusen tyvilahoa ja männyn tyvitervastautia aiheuttava juurikääpä on metsiemme taloudellisesti pahin tuhonaiheuttaja. Metsätuholaki edellyttää juurikäävän torjuntaa havupuuvaltaisten metsien hakkuissa toukokuun alusta marraskuun loppuun.

Jos metsänomistaja on tehnyt pystykaupat eli luovuttanut ostajalle hakkuuoikeuden, käytännössä puun ostaja on vastuussa juurikäävän torjunnasta annetun asetuksen noudattamisesta.

Asetus määrää, että kaikki yli kymmenen senttiä halkaisijaltaan olevat havupuiden kannot on käsiteltävä torjunta-aineella. Kantokäsittelyllä ehkäistään juurikäävän itiöiden leviämistä sulan maan ajan hakkuissa.

Torjuntakäsittely on tutkimusten mukaan eduksi jo silloin, kun kannon läpimitta on viisi senttiä. Siksi myös varttuneen havupuutaimikon raivaus on parasta tehdä pakkaskauden aikana.

Torjunta-aineen pitää peittää vähintään 85 prosenttia kannosta. Peittävyyden voi arvioida sinivihreästä väristä, sillä torjunta-aineeseen sekoitetaan väriainetta onnistumisen tarkistamiseksi.

Juurikääpää eli maannousemaa saa Suomessa torjua joko ureapohjaisella tai harmaaorvakkasientä sisältävällä torjunta-­aineella. Pohjavesialueilla maastoon ei saa ruiskuttaa ureaa.

Ureapohjaista torjunta-ainetta valmis­tava Yara haki poikkeuslupaa urean käytön jatkamiselle ensi vuoden alusta alkaen, joten ensi vuonnakin käytössä on kaksi torjuntavaihtoehtoa.

Toisen vaihtoehdon tarjoaa harmaaorvakkasientä sisältävä torjunta-aine Rotstop. Biologisen torjunnan vaikutus perustuu siihen, että harmaaorvakkasieni valtaa kasvutilan maannousemasieneltä.

Monet metsäyhtiöt ovat siirtymässä kemiallisesta torjunnasta biologiseen torjuntaan. Esimerkiksi Metsä Group on tänä vuonna ohjeistanut korjuuyrittäjänsä käyttämään pelkästään harmaaorvakkasientä sisältävää torjunta-ainetta. Metsä Group perustelee biologiseen torjuntaan siirtymistä ureanvalmistuksen aiheuttamien fossiilisien hiilidioksidipäästöjen vähentämisellä.

Versowoodista kerrotaan, että korjuuyrittäjä voi edelleen valita, kumpaa menetelmää haluaa käyttää. Yhtiö kuitenkin aikoo lisätä kannusteita harmaaorvakkasienen käyttöön.

Myös Stora Enso sallii korjuuyrittäjilleen molempien torjunta-aineiden käytön. Yhtiöstä kerrotaan, että metsänomistaja voi esittää toiveensa käytettävästä torjunta-­aineesta ja että toive toteutetaan ”mahdollisuuksien mukaan”.

Osa puun ostajista veloittaa juurikäävän torjuntakulun hakkuun yhteydessä metsänomistajalta. Sulan maan leimikoiden osalta kannattaakin tarkistaa, sisältyykö juurikäävän torjunta tarjouksen hintoihin vai vähennetäänkö torjunnan kustannus puukauppatulosta.

Kantokäsittelyn kustannus on sadan euron luokkaa hehtaarilta.

Esimerkiksi Stora Enso ja Metsä Group sisällyttävät juurikäävän torjuntakulun kokonaistarjoukseensa, eikä siitä peritä erillistä maksua.

Toisaalta esimerkiksi sahayhtiö Versowood veloittaa puun myyjää ja vähentää juurikäävän torjuntakulun puukauppa­maksusta.

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 9/2024.