Maa- ja metsätalousvaliokunta on ollut keväällä tyhjän panttina – osa kokouksista peruttu, kun asialistalle ei ole riittänyt asiaa
Uusi Euroopan komissio vasta käynnistelee toimintaansa.Tilaajalle
Elintarvikemarkkinalain kakkospaketista saadaan arvion mukaan hallituksen esityksen ensi vuoden alussa, kertoo Peter Östman. Kuva: Sanne KatainenEduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnalla on tänä keväänä ollut leppoisa työtahti.
Kaikkia kokousaikoja ei ole käytetty, kertoo valiokunnan sihteeri, valiokuntaneuvos Tuire Taina.
Tainan mukaan yksi tai kaksi kokousta on peruttu, sillä asialistalla ei ole ollut riittävästi asioita. Lisäksi kokoukset ovat olleet tavallista lyhyempiä ja väljempiä.
”Hallituksen esityksiä ei ole maa- ja metsätalousministeriöstä annettu tänä keväänä vielä ollenkaan”, kertoi Taina maanantaina.
Torstaina ministeriöstä tuli esitys metsästyslain muutoksista.
”Kyllähän tämä on ollut kohtuullisen hiljainen kevät.”
Lakihankkeet eivät ole jumissa maa- ja metsätalousministeriössä vaan Tainan mukaan kyse on pikemminkin siitä, että hallinnonalalla ei ole käynnissä isoja hankkeita.
”Kyllähän tämä on ollut kohtuullisen hiljainen kevät”, sanoo Taina.
Kuusi lausuntoa
Maa- ja metsätalousvaliokunta antoi vuonna 2020 yhteensä 17 mietintöä ja 25 lausuntoa.
Viime vaalikauden viimeisenä vuonna 2022 valiokunta antoi 34 mietintöä ja 39 lausuntoa.
Viime vuonna valiokunta antoi 15 mietintöä ja 24 lausuntoa.
Tänä vuonna valiokunta ei vielä ole antanut mietintöjä, lausuntoja se on antanut kuusi.
Mietinnöt ovat lausuntoja työllistävämpiä ja liittyvät usein oman hallinnonalan lakiesityksiin.
Viime vaalikauden lopussa maa- ja metsätalousvaliokunnassa oli iso suma, kun cap-uudistus ja edellisen komission isot hankkeet ajoittuivat samaan syksyyn kuin hallituskauden viimeiset lainsäädäntöesitykset.
Uusi komissio vasta käynnistelee toimintaansa.
EU:sta on nyt käsittelyssä komission tiedonanto maatalousvisiosta ja pian alkaa myös valmistautuminen tulevaan monivuotiseen rahoituskehykseen.
”Oletan, että syksyllä alkaa tulemaan konkreettisempia ehdotuksia, joissa on enemmän yksityiskohtaisesti käsiteltävää.”
”Toukokuussa riittää oikein hyvin käsiteltävää ja kaikki kokoukset tarvitaan.”
Kunta- ja aluevaalitkin voivat Tainan mukaan selittää kevään hiljaisuutta.
Kun aikaa on, valiokunta on päättänyt omana asianaan käsitellä ruoantuotannon ja vesihuollon huoltovarmuuskysymyksiä. Tällä viikolla on ensimmäiset kuulemiset aiheesta.
”Ehkä tämä on vähän hiljaisempaa siihen nähden, missä vaiheessa hallituskautta ollaan. Ensi kevät on jo hallituksen viimeinen kevätkausi. Odotus on, että ensi vuoden syksy on se kaikkein kiireisin aika”, kertoo Taina.
”Kokoomuksen ja perussuomalaisten edustajat ovat alkaneet sanoa, että pidä vaan ääntä.”
Kovassa kiireessä kuultavien asiantuntijoiden määrää joudutaan rajaamaan. Se voi välittyä mietintöön tai lausuntoon siinä, kuinka laajasti eri näkökohtia osataan käsitellä.
”Oletan, että loppukevät on selvästi kiireisempi. Puoliväliriihen jälkeen valiokuntaan tulee julkisen talouden suunnitelma ja suunnitelmien mukaan tulossa on useampia hallituksen esityksiä.”
”Toukokuussa riittää oikein hyvin käsiteltävää ja kaikki kokoukset tarvitaan.”
Valiokunnan kokouksille on varattu neljä päivää viikosta, tiistaista perjantaihin.
Kun aikaa on, valiokunta on päättänyt omana asianaan käsitellä ruoantuotannon ja vesihuollon huoltovarmuuskysymyksiä.
Maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen Piritta Rantanen (sd.) kertoi maanantaina, että valiokunnan kevät on ollut tosi tyhjä.
”Ymmärrän, että toiseen valiokuntaani työ- ja tasa-arviovaliokuntaan ei haluta näin vaalien alla tuoda hankalia esityksiä. Mutta luulisi, että maa- ja metsätalousvaliokunnassa on hallitukselle positiivisia esityksiä.”
Hallituksen lainsäädäntösuunnitelmaa on saatu eteenpäin aikataulussa, sanoi maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen Peter Östman (kd.) maanantaina.
”Välillähän tulee tällaisia vaiheita, kun ei ole hallituksen esityksiä. Tämä on nyt kolmas kauteni valiokunnassa. Muistan, että aikaisemminkin on ollut tällaisia ns. välivaiheita.”
”Kun kevätkausi alkoi, tiedossa oli, että hallitus tuo keväällä valiokuntaan kuusi maa- ja metsätalousministeriön esitystä.”
”Ruoantuotanto ja tuleva maatalouspolitiikka puhuttaa hirvittävän paljon.”
Valiokunnan jäsenet ovat Rantasen mukaan alkaneet olla tuskastuneita tilanteeseen.
”Kokoomuksen ja perussuomalaisten edustajat ovat alkaneet sanoa, että pidä vaan ääntä. He ovat aika närkästyneitäkin siitä jo ministerille, kun ei esityksiä tule ja kun on näin hidasta, mutta he eivät tietenkään saa lausua kritiikkiä julkisesti.”
Östmanin mukaan hallituspuolueiden edustajilta ei ole tullut kritiikkiä valiokunnan työtahtiin hallituksen sisäisissä tapaamisissa.
”Sanoisin, että Sari on ollut yksi aktiivisimpia ministereitä pitämään yhteyttä hallituspuolueiden edustajien kanssa. Kyllä he tietävät suunnitelmat sekä lainsäädäntösuunnitelman ja aikataulut”, hän viittaa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahiin (kd.).
Valiokunnan jäsen Eerikki Viljasen (kesk.) mukaan ministerin hyvä tahto ei riitä. ”Pitää tulla esityksiä ja pystyä tekemään päätöksiä, että asiat muuttuvat”, hän sanoi tiistaina.
”Kyllä me teemme parempaa lainsäädäntöä, jos pöydällä ei ole valtava ruuhka.”
Rantasen mielestä parlamentaarisesti yhtenäinen näkemys on, että alkutuottajien asema on heikko ja ruokaketjun asetelmaa pitäisi saada tasapainoisemmaksi alkutuotannon kannattavuudesta huolehtien.
Hän ihmettelee, valmistuuko elintarvikemarkkinalain tärkeämpi kakkoslakipaketti tosiaan vasta syksyllä 2026. ”Sitten vaalit alkavat jo olla lähellä. Ettei nyt ainakaan kävisi niin, että sitä ei tulekaan.”
Elintarvikemarkkinalain kakkospaketista saadaan arvion mukaan hallituksen esityksen ensi vuoden alussa, kertoo Östman.
”Se on erittäin haastava ja monimutkainen operaatio. Yksikään hallitus ei ole aikaisemminkaan onnistunut luomaan elintarvikemarkkinalakia, jolla olisi markkinoita ohjaavaa vaikutusta. Se vaatii hyvää valmistelua, jotta se saadaan toivon mukaan toimivaksi.”
Viljasesta elintarvikemarkkinalain kakkospaketin kanssa pitäisi päästä heti toimiin.
”Jos tällä vaalikaudella meinaa saada aikaiseksi muutoksia, alkaa olla tosi kova kiire.”
”Jos tällä vaalikaudella meinaa saada aikaiseksi muutoksia, alkaa olla tosi kova kiire.”
Oppositiossa ollaan Viljasen mukaan huolissaan hallitusohjelman etenemisestä.
Viime vaalikaudella maatalouden tulos- ja kehitysnäkymiä selvitellyt parlamentaarinen työryhmä teki kattavan raportin, jonka lopputulemat luvattiin hallitusohjelmassa toteuttaa.
”Harvassa ovat asiat, mitä sieltä on esityksinä tullut. Sen sijaan nyt tehdään uutta selvitystyötä. Vaalikausi on pian puolivälissä. Miten käy toimeenpanon kanssa? Papereita ja selvityksiä on kyllä jo valmiinakin vinot pinot, ei puutu kuin esitykset.”
”Välillähän tulee tällaisia vaiheita, kun ei ole hallituksen esityksiä.”
Istutaanko siellä tumput suorina, kun asioita niin vähän käsiteltävänä?
Valiokunnan jäsen Ritva Elomaan (ps.) mukaan ei.
”Ruoantuotanto ja tuleva maatalouspolitiikka puhuttaa hirvittävän paljon. Siinä on valtavasti huolenaiheita tuottajan taholta”, hän sanoi maanantaina.
Valiokunnan jäsen Markku Eestilä (kok.) kertoi maanantaina, että hänellä ei ole tilanteessa valittamista. ”Itse jopa koen, että on parempikin, että lakiesityksiä ei tule ihan liukuhihnalta.”
”Kyllä me teemme parempaa lainsäädäntöä, jos pöydällä ei ole valtava ruuhka.”
MT ei tavoittanut valiokunnan puheenjohtajaa Jenna Simulaa (ps.) haastatteluun maanantaina tai tiistaina.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
