Janne Silvolalla on jatkuvasti parin vuoden ajalle tarvittava määrä lämmityspuuta varastossa. Kuva: Jussi Partanen
Oma puuhapalsta vai ostopuut? Pikkutilan ostajan kiusana on kova kilpailu, mutta yksi kohdetyyppi mahdollistaa edulliset kaupat
Moni haaveilee omasta polttopuupalstasta. Oman metsän ostaminen ei ole edullista, mutta siitä koituu paljon muitakin hyötyjä kuin polttopuut.TilaajalleNakkila
Janne Silvola lämmittää kotiaan oman metsän puilla. Kuva: Jussi PartanenKirves heilahtaa voimakkaassa kaaressa Janne Silvolan käsissä, ja pölli halkeaa naksahtaen. Polttopuu-urakka on nakkilalaiselle Silvolalle perin tuttua: jo 15 vuoden ajan hän on lämmittänyt kotiaan puukeskuslämmityksellä ja hakannut polttopuut omasta metsästä.
Energiakriisi nosti polttopuun kysynnän tälle talvelle huippuunsa, ja suomalaiset ovat halunneet korvata etenkin sähkölämmitystä puulämmityksellä. Polttopuista on ollut pulaa, ja niiden hinnat ovat nousseet. Kun aiemmin tavanomainen hinta irtokuutiometrille oli 40–50 euroa, nyt valmiista polttopuista pyydetään varsinkin Etelä-Suomessa paikoin yli sata euroa.
Moni haaveilee Silvolan tilanteesta – omasta polttopuupalstasta. Hämeenlinnassa asuvalle metsäkiinteistökaupan asiantuntijalle Hannu Liljeroosille tämä toive tuli hyvin tutuksi, kun hän hoiti Metsähallituksen maakauppa-asioita. Pulmana kuitenkin on, että muutaman hehtaarin tilakaupasta koituu suhteessa hyvin korkeat hallintokustannukset.
”Kahden hehtaarin kaupasta ei kannata maksaa 2 000–3 000 euroa kaupankäyntikuluja, jotka muodostuvat muun muassa kauppakirjan laadinnasta, kaupan vahvistuksesta ja varainsiirtoverosta.”
”Kahden hehtaarin kaupasta ei kannata maksaa 2 000–3 000 euroa kaupankäyntikuluja.” Hannu Liljeroos
Pienten tilojen kauppa on asiantuntijoiden mukaan hyvin häilyväistä, ja sen vuoksi esimerkiksi hehtaarikohtaisten hintojen kehityksestä on vaikeaa tehdä luotettavia arvioita.
”Pieniä tiloja ostetaan niin monenlaisesta syistä. Kaupassa ei välttämättä ole lainkaan metsätalous perusteena, vaan esimerkiksi tontin näkösuoja”, pohtii johtava asiantuntija Esa Ärölä Maanmittauslaitoksesta.
”Jos pienen tilan käypä hinta olisi metsätilamarkkinoilla vaikkapa 2 000–3 000 euroa hehtaaria kohti, ostaja voi ajatella, että pistän siihen muutaman tonnin lisää, jotta saan metsäpalan varmasti. Tällöin hehtaarihinta ja hinnan varsinkin prosentuaalinen muutos olisi merkittävä.”
Yleensä pienet tilat ovat olleet suhteessa kalliimpia kuin isot. Selityksenä on kova kilpailu: monen ostajan rahat riittävät pienen palstan hankintaan.
”Tosin yleisesti metsätilamarkkinoilla on nyt näkynyt erityisesti joissain rahastojen kaupoissa todella korkeita kauppahintoja, joissa perinteisillä metsätalouden tuotoilla on vaikea ymmärtää hankinnan kannattavuutta”, Ärölä toteaa.
Toisaalta muut ostajat saattavat karsastaa sellaista metsää, joka soveltuu polttopuupalstaksi hyvin. Hoitamaton ja ongelmallinen kohde voi tuottaa vuosien ajan hyvin polttopuuta.
”Pieneen palstaan pääsee käsiksi 10 000–30 000 eurolla. Tällaisella palstalla saa yleensä aika paljon puuhastella, koska myyjä ei välttämättä ole jaksanut itse hetkeen tehdä hoitotöitä”, arvioi metsäasiantuntija Marita Säämäki metsänhoitoyhdistys Karhusta.
”Erityisesti joissain rahastojen kaupoissa on näkynyt todella korkeita kauppahintoja, joissa perinteisillä metsätalouden tuotoilla on vaikea ymmärtää hankinnan kannattavuutta.” Esa Ärölä
Maakauppaan käytetyillä tuhansilla euroilla ostaisi kiistämättä vuosia valmiita polttopuita – samantapaisella perustelulla monen vähän kilometrejä ajavan autoilijan kannattaisi ajaa mieluummin taksilla. Metsässä on kuitenkin yksi merkittävä ero autoon nähden: sen arvo nousee vuosien kuluessa. Kun puustoa sahaa, sen arvo kasvaa ja työlle saa muutakin tuottoa kuin pelkät polttopuut tulisijoihin.
Toinen merkittävä hyöty on terveydellinen. Liikuntalääketieteen asiantuntijat ovat alkaneet jo laskea hintalappuja sille, kuinka kalliiksi suomalaisten huono fyysinen kunto tulee. Metsätyö on raskasta ja se pitää tekijänsä iskussa. Kuntoa on myös pakko pitää yllä, jotta sahaamaan voi mennä.
Janne Silvolalle fyysinen ponnistelu ulkona on mukavaa vastapainoa kanttorin työlle Euran seurakunnassa. Urheilu kuuluu muutenkin hänen harrastuksiinsa: uintikilometrejä kertyi viime vuonna viisisataa.
Hän pitää metsätyöt miellyttävinä valitsemalla hyvät olosuhteet. ”Syksyllä sahaan hirvikärpäskauden jälkeen ja jälleen varhain keväällä. Mustikka-aikana en tee metsätöitä, silloin kerään marjoja.”
”Metsätyöt tuovat sisältöä elämään ja ovat hyvää vastapainoa työlle. Kun on ahkeroinut ja saanut metsän kuntoon, voi olla tyytyväinen kätten jälkeen.”
Oman kokemuksensa pohjalta Silvola arvioi, että 5–10 hehtaarin metsäpinta-ala riittää hyvin polttopuiden hankintaan, jos palstalla on kaikenkokoista puustoa. Jos palstalla kasvaa nuorta metsää, pienempikin pinta-ala riittää.
Silvola korjaa polttopuuta 20–30 pinomottia vuodessa, joten vuotuinen urakka ei ole pieni. Aikaa puusouviin kuluu 100–200 tuntia vuodessa.
Yksi suuri käytännön haaste pienimuotoisessa puunkorjuussa on tarvittavien koneiden kallis hinta, niiden säilytys ja sivukustannukset. Silvola on kuitenkin pärjännyt varsin vähillä koneinvestoinneilla.
”Minulla on moottorisaha ja vesuri. Puunajon ostan ulkopuoliselta.”
Hän kaataa polttopuuksi lähinnä nuoria harvennuspuita, joten niiden käsittely on paljon helpompaa kuin isojen runkojen. Kotitontilta hän saa puut helposti kuljetettua pihalle, ja kauempana sijaitsevalta tilalta puut tuodaan henkilöauton peräkärryssä.
”Metsätyöt tuovat sisältöä elämään ja ovat hyvää vastapainoa työlle. Kun on ahkeroinut ja saanut metsän kuntoon, voi olla tyytyväinen kätten jälkeen.” Janne Silvola
Vaikka oman metsän omistajalla polttopuiden saatavuus on aina varmaa, Hannu Liljeroos kehottaa metsäpalstasta haaveilevia pohtimaan toista vaihtoehtoa.
”Moni fiksu tekee niin, että menee suoraan kysymään metsänomistajalta, saako harventaa metsän kuntoon ja pitää puut. Itsellänikin on Hämeenlinnassa lähellä teollisuustontti, joka kasvaa puustoa. Tontin omistaja on sanonut, että saan ottaa metsänhoidollisesti hyvin valiten niin paljon polttopuuta kuin tarvitsen.”
Tämä vaihtoehto voi olla harkinnanarvoinen silloinkin, jos sopivaa ostokohdetta ei löydy lähialueelta. Kovin kaukaa puuhapalstaa ei kannata hankkia.
Polttopuiden hankinta
Lämmityspuiden hakkaaminen ja kuljettaminen metsästä kuuluu monien metsänomistajien vuosirutiiniin, mutta urakka vie aikaa, edellyttää hyvää fyysistä kuntoa ja riittävää osaamista sekä välineistöä ja varastointitilaa.
Moottorisaha ja sen käytön edellyttämät turvavälineet (kypärä, turvakengät, asianmukaiset vaatteet) ovat välttämättömät (hankintakustannukset noin 500 euroa).
Jos puumäärä ei ole suuri, halkominen hoituu edullisemmin kirveellä (alle sata euroa) kuin halkomakoneella (satoja euroja) tai klapikoneella (tuhansia euroja). Koneita on mahdollista myös vuokrata.
Polttopuuta voi kerätä koneellisen hakkuun jäljiltä, mutta helpommin käsiteltävää puutavaraa kertyy nuoren metsän harvennuksesta ja metsä tulee hoidettua kuntoon.
Työtehoseuran tutkimuksen (vuodelta 2011) mukaan ammattimetsurit kaatoivat ja kuljettivat yhden tehokkaan työtunnin aikana 1,6–2,1 kuutiota puuta nuoren metsän hoitokohteelta. Amatööriltä työ käy hitaammin ja taukojakin on pidettävä. Lisäksi aikaa kuluu vielä runsaasti puun katkomiseen ja pilkkomiseen.
Puun kuljetus metsästä vaatii konekalustoa, jos tietä ei ole aivan vieressä. Jos omaa traktoria tai mönkijää ei ole, kuljetus on teettettävä ulkopuolisella. Oman metsäkuljetuskaluston hankintaan kuluu helposti tuhansia, jopa kymmeniä tuhansia euroja.
Jos metsän koko on vähintään kaksi hehtaaria, verottaja tulkitsee sen metsätilaksi ja toimintaan liittyviä kuluja voi vähentää verotuksessa. Pienemmät tilat verottaja katsoo tonttimaaksi.
Pientaloissa polttopuiden kulutus on keskimäärin 5 kiintokuutiometriä vuodessa, mikä vastaa 7,5 pinokuutiota ja 12 irtokuutiota. Pientalon omistaja voi korvata tällä puumäärällä 9000 KWh sähköä.
Säännöllisellä varaavan takan tai leivinuunin käytöllä lämmityskaudella marras-maaliskuun aikana voi parhaimmillaan puolittaa lämmityksen sähkönkulutuksen.
Lähteet: Motiva.fi, Suomen metsäkeskuksen metsäenergia-asiantuntija Kyösti Turkia, TTS, vero.fi
Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat kerran viikossa ajankohtaisia metsäuutisia ilmaiseksi sähköpostiisi tilaamalla metsäuutiskirjeen.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
