Aluksi Jenna Heikkilä työskenteli yhdessä Antti Palosaaren kanssa. Työhön kuuluu esimerkiksi puun kuormaamista, josta Heikkilällä ei ollut aiempaa kokemusta. Kuva: Heikki Ketola
Metsä Groupilla ja sen urakoitsijoilla oli vain pari vuotta aikaa paikata satojen kuljettajien vaje – näin temppu tehtiin
Metsä Group ja sen sopimusyrittäjät löysivät tarvittavat työntekijät Rauman ja Kemin tehtaiden puuhuollon varmistamiseksi. Vaikeinta oli saada uusia puutavara-autoilijoita Pohjois-Suomeen.Tilaajalle
”Monet tuo vain ne huonot puolet esille ja jätetään hyvät kertomatta, se ei houkuttele alalle ketään uusia”, Jenna Heikkilä sanoo. Kuva: Heikki KetolaKun Jenna Heikkilä muutti vuosi sitten takaisin kotikonnuilleen Kuusamoon, ei kulunut kauan, kun tutut alkoivat houkutella töihin puutavara-auton kuljettajaksi.
”Kyllä sitä aika paljon mietin ja epäilin, siinä meni varmaan pari viikkoa. Minua on aikaisemminkin houkuteltu puunajoon, ja on kerrottu kaikenlaisia kauhutarinoita. Monenlaista voi metsässä tapahtua. Lähes aina ollaan yksin liikenteessä ja puhelinyhteydet eivät joka paikassa toimi. Se tuo oman jännityksensä, jos sattuu tarvitsemaan apua.”
Lopulta Heikkilä päätti tarttua tarjoukseen.
”Oli joku semmoinen kipinä, että saisi niitä haasteita, ettei ole ihan tylsää ajamista vaan.”
Monipuolisuus ja erilaisten koneiden käyttö oli viehättänyt myös edellisessä työpaikassa maansiirtotöissä. Puutavara-auton kuljettaminen on kuitenkin oma lajinsa, jonka harjoittelu oli aloitettava alusta.
Ensimmäiset talvikuukaudet menivät ajaessa valmiita kuormia toimituspisteisiin ja tutustuessa talon tapoihin sekä kalustoon.
”Antin kanssa lähettiin peräkanaa ensimmäistä kertaa metsään. Sitä ennen harjoiteltiin nosturin käyttöä, se on ollut mulle ihan täysin uusi asia.”
Heikkilä kiittelee, että apua saa edelleen tarvittaessa.
”Tiedostan, että työ on välillä tosi raskasta. Eihän se mitään mukavaa ole 35 asteen pakkasessa tai rännässä korjata rikkoutunutta kalustoa metsässä. Jännästi monet tuo vain ne huonot puolet esille ja jätetään hyvät kertomatta, se ei houkuttele alalle ketään uusia. Ei tämä ala tietenkään kaikille sovi, jos ei ole mielenkiintoa.”
Perehdytyksen tärkeyttä korostaa myös Heikkilän esimies, Kuljetus Palosaaren ajojärjestelijä Antti Palosaari.
”Ei säikäytetä heti alalta pois sillä, että oman onnensa nojaan jätetään touhuamaan. Se syö innon tähän touhuun, jos on aina vain vastusta.”
Palosaaren mukaan parasta on lisätä uusien työntekijöiden vastuuta ja työn vaikeusastetta pikku hiljaa. Aluksi uudet tekijät saavat helpoimmat paikat.
”Ahtaat metsäautotiet, kääntöpaikat ja täällä Koillismaalla mäkinen maasto vaativat oman pelisilmänsä ajamiseen.”
Aina työpäivään ei kuulu kuormaamista, vaan saa noutaa valmiiksi lastatun auton ja ajaa sen määränpäähän. Pisin linja kulkee Kuusamosta Kemin tehtaalle saakka.
Kemin tehtaaseen ja Metsä Groupiin Heikkilän työpaikka vahvasti liittyykin.
Palosaaret palkkasivat Heikkilän samaan aikaan, kun Metsä Group kannusti sopimusyrittäjiään lisäämään kalustoa ja työvoimaa. Perheyritykseen hankittiin entisten neljän lisäksi kaksi autoa lisää. Heikkilän lisäksi työhön harjaantuu toinenkin uusi, nuori tekijä.
Antti Palosaaren mukaan viime vuosina uusia kuljettajia on pitänyt kouluttaa alusta, koska kokeneet ovat jo kaikki jossain töissä. Kemin tehtaan lisäksi jo myrskytuhot lisäsivät työntekijöiden tarvetta Koillismaalla.
Metsä Group toi tarjolle uusia työntekijöitä palkanneille yrittäjille rahallisen palkkion osana Tervetuloa metsään -kampanjaansa.
”Se oli iso apu, koska kuljettajan kouluttaminen ei ole ilmaista. Aina tulee oppirahoja, tulee vahinkoa. Se syö olemassa olevan kuljettajan työpanosta, kun joutuu perehdyttämään toista”, Palosaari toteaa.
Vuoden kokemuksella Jenna Heikkilä ei koe vielä olevansa täysin oppinut puunajossa. ”Aina on tarvittaessa saanut apua puhelimen päästä”, hän kiittelee. Kuva: Heikki KetolaMetsä Groupissa työvoiman riittävyys alkoi poltella kolme vuotta sitten, kun yhtiö oli kasvattamassa kapasiteettiaan kahdella suurella investoinnilla Rauman sahalla ja Kemin sellutehtaalla.
”Suomessa ensimmäinen asia joka tulee vastaan, on väestörakenne. Työikäisen väestön määrä laskee erityisesti siellä, missä puuvarat ovat. Se kehottaa meitä osallistumaan työvoimahaasteen ratkaisemiseen”, sanoo projektipäällikkö Ilkka Köntti Metsä Groupin puunhankinnasta.
Köntti laski, että vuosina 2022–2024 yhtiön hankintaketjuihin tarvittaisiin yhteensä 320 metsäkoneen kuljettajaa ja 156 puutavara-auton kuljettajaa lisää. Ensimmäiseksi tiedusteltiin sopimusyrittäjien valmiutta lisätä työvoimaa. Vaikeimmalta vaikutti puutavara-autoilijoiden lisääminen Pohjois-Suomessa.
”Raumalla sopimusyrittäjiemme halukkuus ja mahdollisuudet tarjota lisää kapasiteettia vaikuttivat hyviltä. Pohjoisessa Kemin tehtaan tuoma lisämäärä oli kerralla niin reipas, että oli selvää, että monelle yritykselle kasvuhaaste olisi suuri.”
Syksyllä 2022, vuotta ennen Kemin tehtaan käynnistymistä, Metsä Group avasi verkkoon sivuston, joka esitteli metsäalan töitä ja yhtiön kumppaniyrityksiä Pohjois-Suomessa. Työmahdollisuuksia mainostettiin kohdennetulle joukolle. Kiinnostuneet ohjattiin joko koulutukseen tai suoraan yhteydenottoon yrityksiin.
Metsä Groupissa havaittiin, että eniten vajetta on Pohjois-Suomen puutavara-autonkuljettajista. Yhtiön Tervetuloa metsään -kampanjassa houkuteltiin uutta väkeä alalle. Kuva: Heikki KetolaKampanjan osana Metsä Group maksoi kannusterahaa sopimusyrittäjille, jotka palkkasivat tiettynä aikana alan ulkopuolisen henkilön. Tiedossa oli, että aloittavan kuljettajan rekrytointi aiheuttaa yrittäjille kustannuksia. Tärkeintä oli Köntin mukaan välittää yrittäjille selvä viesti, että rekrytoinnit toteutuvat sopivalla aikajänteellä Kemin tehtaan valmistumisen näkökulmasta. Lisäksi sopimusyrittäjille tarjottiin mahdollisuutta hankkia lisää osaamista henkilöstöjohtamiseen.
Tuloksena oli yli 700 hakemusta, 30–40 koulutukseen hakeutunutta ja 50 uutta kuljettajaa yrityksiin.
”Se oli varmaan paras työvoimakampanja, mitä alalla on nähty. Viesti toimi, saatiin aitoja rekrytointeja. Kiitos sopimusyrittäjiemme aktiivisuuden homma meni maaliin.”
Metsä Group aikoo soveltaa Pohjois-Suomesta kertynyttä kokemusta koko maassa.
”Viestiä metsäalan työmahdollisuuksista kannattaa pitää yllä. Olen kiertänyt kuudessa varuskunnassa ympäri Suomea kertomassa puunkuljetuksesta sotilaskuljettajille. Se on erinomainen porukka jutella työllistymisestä, kuulijoita on ollut keskimäärin 100 kerrallaan. Metsäala kyllä kiinnostaa. On paljon alan toimijoista itsestämme kiinni, miten työllistyminen tehdään mahdolliseksi.”
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
