Tulevia metsäkonekuskeja testataan nyt soveltuvuuskokeella – mutta mihin metsätyöläinen tarvitsee matematiikkaa?

Metsäkonekoulut tekevät oman osansa edistääkseen metsäkoneenkuljettajien työllistymistä. Viimeisin uudistus on soveltuvuuskoe, jota on pilotoitu Työtehoseuralla Rajamäellä ja viidessä muussa metsäkonekoulussa. Kokeessa mitataan kouluun hakevien motoriikkaa, hahmottamista, matemaattisia taitoja ja motivaatiota.

”Alalle soveltuvat nuoret, jotka eivät ole luokkaopetuksessa loistaneet, mutta joilla on kykyä, saavat lisäpisteitä”, koulutuspäällikkö Pertti Hourunranta Työtehoseurasta tiivistää idean.

Mutta mihin käytännön metsätyötä tekevä, tuleva koneenkuljettaja tarvitsee matematiikkaa?

”Jos matemaattinen ajattelu onnistuu, suurella todennäköisyydellä olet myös hyvä hahmottamaan tilaa. Pitää olla paitsi motorisia myös kognitiivisia kykyjä. Nosturin käytön lisäksi pitää hahmottaa ja suunnitella laajempaa kokonaisuutta. Sitä pystyy opiskelemaan jossain määrin, mutta huippukuskeilla kyky on synnynnäinen. Jos on täysin vailla näitä ominaisuuksia, ei kovin pitkälle pääse.”

Soveltuvuuskokeen pilotti valmistuu vuoden 2024 aikana. Oppilaitokset voivat itse päättää, ottavatko ne soveltuvuuskokeen käyttöön. Lähes kaikki aikovat ottaa.

Kun koulutukseen liittyviä parannusehdotuksia kysytään valmistuneilta kuljettajilta, yleisin palaute on, että konetunteja on liian vähän.

”Se on realiteetti, että jos kouluilla on tietty määrä koneita, jokaiselle ei voi omaa antaa. Tunteja ei kerry samalla tavalla kuin työelämässä.”

Hourunrannan mielestä ratkaisu löytyy harjoitteluista. Konekokemusta kertyy, kun jalkaa saa työpaikan oven väliin jo opiskeluaikana. Hankkeita opiskelijoiden ja työnantajien kohtaamiseksi on ollut, ja niitä tulee jatkossakin.