Tutkimuksen kesäkorjuukohde hakattiin syyskuussa 2021. Kuva: Kari Lindholm
Video: Kokenut kuski tekee poimintahakkuun samoin kustannuksin kuin harvennuksen – jatkuvapeitteinen metsänkasvatus yleistyy etenkin Lapissa
Poimintahakkuu maksaa suurin piirtein saman verran kuin perinteinen alaharvennus. Edullisinta on avohakkuu.TilaajalleRovaniemi
Eniten puunkorjuun kustannuksiin vaikuttaa metsäkoneenkuljettajan ammattitaito, Redulla tulevia kuljettajia opettava Tapani Tuisku sanoo. Kuva: Kari LindholmPuunkorjuu on edullisinta, kun pystyyn ei jää säästöpuiden lisäksi mitään. Se on yksi syy, miksi avohakkuista ei hevillä luovuta valtionkaan metsissä.
Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus kuitenkin yleistyy. Lapissa hakkuupinta-alasta 5,8 prosenttia tehtiin vuonna 2020 peitteisen kasvatuksen menetelmiä käyttäen, kun koko maassa niiden osuus oli 2,7 prosenttia.
Puunkorjuun kustannuksia eri menetelmillä vertailtiin Lapin koulutuskeskus Redun ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) kolmivuotisessa hankkeessa.
Tutkimuksen perusteella poiminta- ja harvennushakkuulla puunkorjuu maksaa lähes saman verran. Avohakkuulla korjuukustannukset hakkuukertymään nähden ovat luonnollisesti pienimmät, kun jäljelle jäävää puustoa ei tarvitse varoa eikä kaadettavia puita valita.
Poimintahakkuu
Kuusivaltaiset metsät ja pohjoissuomalaiset, karut männiköt soveltuvat pääsääntöisesti poimintahakkuuseen.
Edistetään metsän luontaista uudistumista poistamalla metsikön suurimpia puita, tekemällä tilaa pienemmille elinvoimaisille puille sekä lisäämällä kasvutilaa kenttäkerroksessa uusien taimien syntymiseksi.
Muistuttaa jaksollisessa kasvatuksessa käytettävää yläharvennusta. Taimettumiseen kiinnitetään kuitenkin huomiota, minkä vuoksi jätetään myös suuria hyvälaatuisia puita, jotka tuottavat eniten siemeniä.
Puusto harvennetaan jatkuvan kasvatuksen pohjapinta-alatavoitteen mukaiseksi.
Seuraava käsittely tehdään, kun jäljelle jääneen puuston pohjapinta-ala on noussut riittävän korkeaksi kannattavan hakkuukertymän saavuttamiseksi.
Lähteet: Metsänhoidon suositukset, Metsähallitus
Tutkimuksessa vertailtiin ajanmenekkiä, hakkuukertymää sekä polttoaineen kulutusta perinteisellä alaharvennuksella, poimintahakkuulla sekä avohakkuulla.
Koealat sijaitsivat rinnakkain samankaltaisessa metsässä ja sekä hakkuukone että kuljettaja pysyivät samana.
Koe toteutettiin kahdessa eri paikassa Rovaniemellä. Kesäkorjuukohde sijaitsee Hirvaalla, jossa metsä oli tiheää, tasaikäistä männikköä. Talvikorjuukohde on Kulmunkivaarassa, jossa mäntyvaltainen metsä oli jo valmiiksi eri-ikäisrakenteista ja melko harvaa.
Hakkuutyö videoitiin, ja työvaiheet kellotti Luken tutkija Juha Laitila työpisteellään Joensuussa.
”Vastaavanlaista yhtä kattavaa hakkuutapakohtaista tutkimusta ei ole aiemmin julkaistu Suomessa tai Ruotsissa”, Laitila kertoi hankkeen loppuseminaarissa Rovaniemellä tiistaina.
”Vastaavanlaista yhtä kattavaa hakkuutapakohtaista tutkimusta ei ole aiemmin julkaistu Suomessa tai Ruotsissa.” Juha Laitila
Lapissa jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen osuus on suurin, sillä valtio omistaa siellä huomattavan osan maista.
Metsähallituksen tavoite on, että uudistusluonteisissa hakkuissa peitteisen metsänkäsittelyn osuus olisi koko maassa neljännes. Lapissa tavoite on 35 prosenttia eli reilu kolmannes.
Peitteinen metsäkasvatus sopii erityisalueille, joissa metsätalous pitää sovittaa yhteen esimerkiksi matkailun tai poronhoidon kanssa.
Sen lisäksi sitä harjoitetaan kohteissa, joissa se on myös puuntuotannollisesti järkevää, kuten rehevissä korvissa, karuilla kankailla, harjuilla ja turvemailla, Metsähallitus Metsätalous Oy:n suunnittelupäällikkö Lauri Karvonen totesi.
Hankkeen projektipäällikkö Raija Palokangas Redusta sekä Luken tutkijat Jaakko Repola ja Juha Laitila tutustuivat hakkuukoealoihin Rovaniemen Hirvaalla. Kuva: Kari LindholmMyös Metsä Group suosii jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta turvemaan leimikoillaan, operaatiopäällikkö Esa Hietala kertoi.
Hänen mukaansa poimintahakkuut kiinnostavat metsänomistajia varsinkin Rovaniemen pohjoispuolella.
”Niissä on mahdollisuus saada hieman enemmän motteja kuin alaharvennuksessa. Kun vältetään avohakkuu, tulee vähemmän myös uudistamiskustannuksia”, hän totesi. Biotuotetehdasta ajatellen harvennuspuulle on kuitenkin tarvetta.
Talvikorjuukohde sijaitsee Kulmunkivaarassa. Se hakattiin maaliskuussa 2022. Kuva: Juha LaitilaAivan olennaista puunkorjuun kustannuksissa on metsäkoneenkuljettajan ammattitaito.
”Tärkeää on katsoa kauas ja tietää jo etukäteen, minkä puun kaataa ja mihin suuntaan.” Tapani Tuisku
Poimintahakkuutyömaita tulee kokeneillekin kuljettajille vastaan vielä harvoin, ja koulutus painottuu alaharvennuksiin.
”Tärkeää on katsoa kauas ja tietää jo etukäteen, minkä puun kaataa ja mihin suuntaan”, hankkeen koealat hakannut metsäkoneenkuljettaja ja Redun opettaja Tapani Tuisku totesi.
Metsä hakataan poimintahakkuussa melko harvaksi, jotta aukkoihin syntyy uusia taimia. Kuva: Juha LaitilaHänen mukaansa poimintahakkuut ovat mielenkiintoista ja mukavaa vaihtelua, mutta rutkasti kokemusta täytyy olla ennen kuin sellaisille hakkuille kuljettajaa päästetään.
Lapissa poimintahakkuita helpottaa se, että puut eivät ole niin pitkiä ja järeitä kuin Etelä-Suomessa.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
