Metsähallitus: Raakkukohteiden suojavyöhykkeet eivät koske koko joen rantaa

Metsätöiden jokihelmisimpukalle eli raakulle aiheuttamat vahingot ovat nostaneet keskusteluun raakkujokien tai -purojen suojavyöhykkeiden rahallisen arvon metsänomistajille.

Tällä hetkellä ely-keskus suosittelee 45 metrin suojavyöhykettä raakkuesiintymien lähellä. Metsäyhtiöt ovat ilmasto- ja ympäristöministeri Kai Mykkäsen (kok.) maanantaisessa kokouksessa kertoneet sitoutuneensa 50 metrin suoja-alueeseen.

Suoja-alueen tarkoitus on suojata raakkuja muun muassa auringonvalolta ja maa-aineksen valumilta. Metsänomistajalle suoja-alueen laajentuminen tarkoittaa metsästä saatavan tulon pienenemistä, koska alalta ei saa hakata puita.

Metsähallituksen toimitusjohtaja Juha Niemelä muistutti Metsähallituksen tiedotustilaisuudessa, että metsäteollisuus sitoutui ministeri Mykkäsen kokoon kutsumassa kokouksessa 50 metrin suojaetäisyyteen raakkuesiintymien välittömässä läheisyydessä.

”Tämä ei kuitenkaan koske koko joen pituutta, kuten asiaa on tulkittu”, Niemelä sanoo.

Raakkukohteiden suojavyöhykkeet koskevat hänen mukaansa niitä jokien kohtia, missä raakkuesiintymiä on. Metsähallituksen mukaan myös suojavyöhykkeitä täytyy aina arvioida tapauskohtaisesti ottaen huomioon luonnon ja maaston muodot ja mikä on mahdollista ja mikä ei.

Jokainen joki ja puro on omanlaisensa.

”Hyvässä elinympäristössä raakkuja voi olla koko joen pituudelta. Kannan harventuessa ja lisääntymismahdollisuuksien heiketessä ja hävitessä kanta yleensä rajoittuu vain sille alueelle, missä olosuhteet ovat kelvolliset”, kertoo Metsähallituksen raakkujen elvytysprojektin projektipäällikkö Pirkko-Liisa Luhta.

Metsähallituksen Juha Niemelä muistutti Metsähallituksen tilaisuudessa, että Hukkajoen tapauksessa on selvästi rikottu lainsäädäntöä.

”Jos noudatamme nykyistä lainsäädäntöä niin raakkujen pitäisi olla turvassa.”