”Kalastusmatkailua Tornionjoella rajoittavat lohen saaliskiintiöt, jotka ovat kuitenkin tarpeen kalakantojen suojelemiseksi”, kalastusopas Juhani Leutola Torniosta sanoo. Kuva: Kari Lindholm
Suomalaisten hyljeksimä kala on tärkein amerikkalaisille kalastusturisteille, opas kertoo
Suuret kalat ja niitä tavoittelevat äveriäät perhokalastajat ovat kalastusmatkailun edellytys.TilaajalleKolari
Äkäslompolon vedet virtaavat Yllästunturin kupeelta Äkäsjokeen ja edelleen Tornionjokeen, jotka ovat alueen tärkeitä kalastusmatkailun kohteita. Kuva: KariLindholmKalastusmatkailu on periaatteessa yksinkertaista. Tarvitaan vain suuria kaloja ja niiden perässä saapuvia rahakkaita perhokalastajia sekä rauhallisia koskia, joissa vieraat voivat kalastella.
"Kalastusmatkailu rakentuu kalakantojen varaan. Matkailija ei saavu Suomeen kalastamaan pikkuahvenia, mutta jos ahvenet ovatkin 1–2 kiloisia, silloin tilanne on toinen", kalastusmatkailun kehittäjä Elias Teriö Kolarin Äkäslompolosta selvittää.
Lappiin saapuvia kalastusmatkailijoita kiinnostavat myös kookkaat lohet, harjukset, kuhat ja hauet. Tietyn kalalajin saaminen tietyllä menetelmällä on monille tärkeää.
”Hauki on tärkein kala etenkin jenkeille, vaikka suomalaiset sitä usein hyljeksivät”, 35 vuotta kalastusoppaana toiminut torniolainen Juhani Leutola kertoo.
Leutola toteaa, ettei pelkkä oppaana työskentely riitä tuomaan täyttä elantoa. Tilanne on samantapainen suurimmassa osassa kalastusmatkailuyrityksiä.
”Itselläni on autosähkökorjaamo. Näiden kahden työn yhdistelmä tuo leivän pöytään.”
Runsaasti rahaa käyttävät ulkomaiset perhokalastajat ovat merkittävä matkailijaryhmä Lapissa. Kalastusmatkailussa keskitytään perhokalastuksen lisäksi muihinkin tekniikoihin.
”Kotimainen omatoimikalastaja ei yleensä käytä opaspalveluja, joka on alan yritysten tärkeä tulonlähde. Majoituspalvelut hyötyvät alueella vierailevista kalastajista”, Teriö sanoo.
Elias Teriö näyttää, että perhokalastus sopii myös hauen ja ahvenen kalastamiseen järvistä. Kuva: Kari LindholmSuomessa kalastus on ollut tiiviisti sidottu maaseudun toimeentuloon. Teriö huomauttaa, ettei kalastusmatkailu uhkaa kalakantoja, sillä kalan saamisen ja kuvaamisen jälkeen saalis useimmiten vapautetaan takaisin vesistöön.
”Kiinni saatua kalaa käsitellään hellästi. Kun ote on kevyt, kalalla ei ole hätää. Kalaa ei tulisi nostaa vedestä eikä varsinkaan laskea rantakiville tai hiekalle.”
Kalastusmatkailun yhteydessä puhutaan vastuullisesta kalastuksesta pelkän pyydystä ja päästä -kalastuksen sijaan. Lapin kalastusmatkailu ry (Fishing Lapland) on julkaissut aiheesta myös käsikirjan.
”Termin alla kalastetaan valikoiden, ja osa saaliista syödään. Ruoaksi laitettavat yksilöt valikoidaan kalakannan tuntemuksen perusteella välikoosta.”
Geneettisesti tärkeät, kookkaat yksilöt vapautetaan, kuten myös alamittaiset, jotka eivät ole sukukypsiä.
”Kalastusmatkailu tarvitsee rauhallisia ja kalaisia vesialueita, joissa elämys on turvattu”, kalastusmatkailun kehittäjä Elias Teriö sanoo. Kuva: Kari LindholmPuitteet kalastusmatkailulle ovat otolliset Lapissa. Alueella toimii kolmisenkymmentä kalastusmatkailuyritystä. Ulkomaisten osuus asiakkaista on noin 60 prosenttia.
Haasteena on ulkomaisille asiakkaille soveltuvien kohteiden löytäminen. Siihen tarvitaan rauhallisia ja kalaisia vesialueita, joissa elämys on turvattu.
"Jos kotimaiset kalastajat pitävät kosteita karkeloitaan rantalaavulla, sellaisesta kokemuksesta kukaan ei maksa mitään, eikä sinne voi viedä maksavia asiakkaita”, Teriö luonnehtii.
Hänen mukaansa maakunnassa on yksityisiä vesialueita, joiden omistajien toivotaan harkitsevan niiden vuokraamista matkailuyritysten käyttöön. Monesti kateus vie kalatkin vedestä, eikä yhteen hiileen puhaltamiseen löydy välttämättä haluja.
”Kalastusmatkailusta koituisi rahallista hyötyä myös vesialueiden omistajille.”
Yllästunturin alueelta Äkäslompolosta löytyy veneitä ja kalastusvälineitä vuokraava yritys. Asiakkaina ovat Lappiin saapuvat matkailijat. Kuva: Kari LindholmUlkomaisten asiakkaiden saapuminen painottuu kesään. Majoitus onnistuu Lapin talvimatkailusesongin ulkopuolella, jolloin saatavilla on laadukasta mökkimajoitusta.
”Lodge-majoitus ruokailu- ja opastuspalveluineen on toimivin. Perhokalastaja tarvitsee tilat, joissa kastuneet kahluuvarusteet voi kuivattaa. Siksi hotelli ei ole paras vaihtoehto.”
Äkäslompolo ja Yllästunturi kiinnostavat turisteja mutta niin myös kalastusmatkailu. Kuva: Kari LindholmTeriö on pahoillaan siitä, ettei kalastusmatkailun koordinointiin osoiteta kansallista rahoitusta toimialan edustajille, vaikka kasvun mahdollisuudet olisivat suuret. Koordinointi ja markkinointi on osana Kalatalouskeskukselle ohjattua tukea, jolla ei ole havaittu vaikuttavuutta.
”Maa- ja metsätalousministeriö, Visit Finland ja Visit Rovaniemi eivät ole nähneet tarvetta rahoittaa toimintaamme. Markkinointi on kallista, eikä yrityksillä ole resursseja panostaa siihen pelkästään omin varoin.”
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
