
Datakeskukset ja yleinen lämmityksen sähköistyminen lisäävät sähkönkäyttöä. Jos sähköntuotanto ei seuraa perässä ja hinnat nousevat, kääntyvätkö katseet taas energiapuun polttoon?
Puuenergian ostot sähkön- ja lämmöntuotannossa romahtivat viime vuonna puoleen verrattuna vuoteen 2024. Tähän tosin voi olla useita syitä, kuten aiempien vuosien varastojen tyhjentäminen. Energiapuun käyttö on pysynyt ennallaan.
Bioenergia ry:n toimialapäällikkö Hannes Tuohiniitty ei usko, että sähköstä tulisi sellaista pulaa, että energiapuuta tarvittaisiin merkittävästi nykyistä enemmän.
”Sen sijaan sähköntuotannon hintapiikkeihin tarvitaan lisää säätävää tuotantoa. Osa siitä tullee olemaan puuperäistä”, hän ennakoi.
Jos sähkön- ja lämmöntuotannon bioenergialähteistä jotakin karsitaan pois, niin Tuohiniityn mukaan se ei ole rankapuu. Rangan etu on helppo varastoitavuus.
”Selkeä viesti keskusteluista kentän kanssa on, että energiayhtiöt haluavat pitää rankapuuta varastoissa. Rankavarastot ovat tärkeitä tässä repivässä tuotantomallissa, jossa tarvitaan nopeita toimituksia. Energialaitokset eivät pysty sanomaan edes viikkoa eteenpäin, mikä varavoiman tarve on. Puuta saadaan tarvittaessa nopeasti tien varresta, terminaalista tai tehtaan sivutuotekasasta.”
Energiapuuta käytetään edelleen sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa, vaikka kysyntä onkin vähentynyt.
Bio- ja puuenergiasta keskustellaan pian valtakunnan tasolla, sillä hallitus valmistelee sähköntuotantoon tukea, joka varmistaisi sähkön riittävyyden kylminä ja vähätuulisina talvijaksoina. Hallitusohjelmaan sisältyvä tuki on saanut nimen talvienergiatuki.
Talvienergiatuella lisättäisiin uutta bioenergiaan perustuvaa sähköntuotantokapasiteettia ja pidennettäisiin olemassa olevan yhteistuotannon käyttöikää. Samalla mahdollistettaisiin tehonkorotuksia.
Hallitus antanee esityksensä talvienergiatuesta lähiviikkoina.
”Energiapuun korjuulla ja kaupalla on ollut keskeinen merkitys nuorten metsien hoidolle.”
Luonnonvarakeskuksen tutkija, puun käytön ja energiapuun asiantuntija Tuomas Niinistö pitää todennäköisenä, että lähitulevaisuudessa sähkön hintavaihtelut lisääntyvät ja sähkön kalliita hintapiikkejä tulee entistä enemmän.
”Energiajärjestelmä kehittyy yhä enemmän sääriippuvaisuuden suuntaan. Lisääntyvän kulutuksen kyky joustaa tuotannon mukaan on rajallinen, sillä esimerkiksi datakeskukset ovat tasaisia sähkön käyttäjiä.”
Tätä taustaa vasten edessä on yhä todennäköisemmin tilanteita, joissa sähköstä tulee pulaa, ja sähkönhinta markkinoilla nousee, Niinistö ennustaa.
Hän pitää mahdollisena, että kallistuva sähkö voi lisätä puun kilpailukykyä energialähteenä. Päinvastaisesti taas vaikuttaa esimerkiksi datakeskuksista saatava hukkalämpö, jonka hyödyntäminen vähentää palamiseen perustuvan kaukolämmön tuotantotarvetta.
”Suoria vaikutuksia on hankala ennustaa, sillä muuttujia on paljon. Paljon riippuu puupohjaiseen energiaan liittyvän sääntelyn kehittymisestä”, Niinistö sanoo viitaten keskusteluissa esiintyneeseen metsähakeveroon.
Oma kysymyksensä on myös, missä määrin metsäteollisuudessa syntyy jatkossa sivutuotejakeita, kuten kuorta ja sahanpurua, poltettavaksi.
”Rankavarastot ovat tärkeitä tässä repivässä tuotantomallissa, jossa tarvitaan nopeita toimituksia.”
Jos energiarangan käyttö vähenee, mitä sille sitten tapahtuu?
”Erittäin hyvä kysymys. Energiapuun korjuulla ja kaupalla on ollut keskeinen merkitys nuorten metsien hoidolle.”
”Osa energiaksi poltetusta puusta on ollut jalostuskelpoista kuitupuuta, mutta kaikkea siitä ei käytännössä voitaisi hyödyntää metsäteollisuuden raaka-aineena puunhankintaa ohjaavien teknisten ja taloudellisten reunaehtojen vuoksi. Samanaikaisesti kuitupuuta jalostavan suomalaisen massateollisuuden tulevaisuuden näkymiin liittyy merkittävää epävarmuutta muun muassa kiinalaisen selluntuotannon nousun myötä”, Niinistö pohtii.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
