Miksi kuitupuun läpimitta laskee metsäteollisuuden laskusuhdanteessa? Johtuu energiasta, arvioi MTK:n Karttunen

Metsäteollisuusyhtiöt ovat aikaisemmin laskeneet kuitupuun vähimmäisläpimittaa, kun puusta on ollut erityisen suuri kysyntä. Sama selitys ei sovi kuitenkaan nykyiseen suhdannekuvaan, sanoo tutkimuspäällikkö Kalle Karttunen MTK:sta.

”Tehtaat ovat osittain seisoneet, kapasiteetti ei ole kovalla käytöllä ja näkymätkään eivät mairittele.”

Karttunen arvelee, että muutos johtuu kiristyneestä kilpailusta energiakäyttöä vastaan. Energiapuun hinta on jatkanut alkuvuonnan nousuaan, ja on laajalti tasoissa kuitupuun hinnan kanssa. Metsänomistajille on ollut yhä houkuttelevampaa myydä harvennuspuu energiaksi kuitupuun sijaan. Koivupuusta kilpailu on kovinta, sillä koivulla on suurin energiasisältö ja sen tarjonta on laskenut Venäjän-tuonnin päätyttyä.

”Energiapuun hinta ja kysyntä ovat nousseet niin paljon, että kuitupuun pitää alkaa kilpailla osin samasta raaka-ainepohjasta. Energiapuun hinnasta on muodostunut aito perälauta pieniläpimittaiselle puulle. Jos ilmiö on pysyvä, se kyseenalaistaa nykyisiä metsänkasvatusketjuja.”

Viiden sentin minimiläpimitalla puun korjuu energiaksi kuitupuun sijaan ei enää lisää leimikon puusatoa, koska tavallisella hakkuupäällä puuta ei voi juuri enää ohuemmaksi katkoa. Giljotiinikouralla koko puun korjuu tietysti onnistuu. Energiavaihtoehto pysyy houkuttelevampana myös silloin, jos hakkuusta kertyy runsaasti kuitupuuksi kelpaamatonta puuta kuten leppää.

Edellisen kerran metsäyhtiöt laskivat kuitupuun vähimmäisläpimittaa vuosituhannen alussa seitsemästä kuuteen senttiin. Silloinkin yksi yhtiöistä aloitti pelin, ja muut seurasivat pian perässä.

”Muutos lisää kilpailua, se on hyvä asia. On aina tervettä markkinoilla, jos on kiinnostusta hankkia lisää puuta.”