• Suomi ja Ruotsi taistelevat biotalouden puolesta EU:ssa

    Suomella ja Ruotsilla on pitkälti samat metsätavoitteet EU:ssa. ”EU:n metsien ja maankäyttöä koskevissa päätöksissä tulisi ottaa huomioon jäsenmaiden erilaiset olosuhteet”, sanoo Metsäpäivillä metsäneuvos Erno Järvinen.
    Tilaajalle
    Erno Järvinen ja Turid Tersmeden kantoivat Metsäpäivien avauksessa huolta EU:n halusta ohjata metsätaloutta.
    Erno Järvinen ja Turid Tersmeden kantoivat Metsäpäivien avauksessa huolta EU:n halusta ohjata metsätaloutta. Kuva: Jarmo Palokallio
    Metsä|Metsäpolitiikka
    24.10.202410:45
    Jarmo Palokallio

    Metsäpäivien avaus korosti Suomen ja Ruotsin yhteisiä tavoitteita EU:n metsäasioissa. Metsänomistajien suurin kiinnostus on lauantain yleisöpäivässä, jolloin paneelikeskusteluun osallistuu kattava joukko metsäalan vaikuttajia ja päättäjiä.

    Metsäpäivien aluksi Suomen ja Ruotsin maa- ja metsätalousministeriön edustajat olivat samoilla linjoilla biotalouden merkityksestä. Maitten välinen yhteistyö on tarpeen, kun muut EU-maat pitää vakuuttaa biotalouden kasvumahdollisuuksista.

    ”Metsien ja maankäytön osalta tulisi ottaa huomioon jäsenmaiden erilaiset olosuhteet ja antaa tilaa kustannustehokkaille kansallisille toimenpiteille. Samalla on tunnistettava liiketoiminnan mahdollisuudet”, sanoi metsäneuvos Erno Järvinen maa- ja metsätalousministeriöstä.

    Järvinen korosti metsien kasvun lisäämisen tärkeyttä. Se on perusteltua sekä teollisuuden että ilmastotavoitteiden ja luonnon monimuotoisuuden kannalta.

    ”Uudistetaan ja hoidetaan nuoret metsät ajallaan, lannoitetaan, jalostetaan ja torjutaan metsätuhoja”, Järvinen luetteli metsien kasvun avaimia.

    Järvisen ja Tersmedenin mukaan Suomella ja Ruotsilla on pitkälti yhtenevät metsätavoitteet EU:ssa.
    Järvisen ja Tersmedenin mukaan Suomella ja Ruotsilla on pitkälti yhtenevät metsätavoitteet EU:ssa. Kuva: Jarmo Palokallio

    Metsillä on suuri merkitys myös Ruotsille. Ne tuovat työtä ja kestävää kasvua koko maassa, totesi Ruotsin vastaavan ministeriön metsä-, ympäristö- ja tutkimusyksikön johtaja Turid Tersmedenin.

    ”EU:n rooli on jatkuvasti noussut metsäasioissa. Sen vaikutukset tuntuvat metsiensä hoitoon ja käyttöön keskittyvien metsänomistajien arjessa”, sanoi Tersmeden.

    Tersmeden kertoi Suomen ja Ruotsin korostavan EU:ssa yhdessä biotaloutta olennaisena osana kilpailukykyistä vihreää siirtymää ja ilmastohaasteista selviämistä.

    ”Ympäristötavoitteissa on huomioitava jäsenmaiden väliset erot. Metsäpolitiikka kuuluu jäsenvaltioiden kansalliseen toimivaltaan”, totesivat Järvinen ja Tersmeden.

    Metsäpäivien lauantain yleisöpäivä on suunnattu tavallisille metsänomistajille ja muille metsäasioista kiinnostuneille. Sen käynnistää suuri yhteiskunnallinen metsäkeskustelu, jossa politiikan ja metsäalan tunnetut nimet keskustelevat ajankohtaisista metsäkysymyksistä.

    Lavalle nousevat Euroopan parlamentin jäsen Elsi Katainen, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen, maa- ja metsätalousministeriön metsäneuvos Erno Järvinen, MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola, Koneen Säätiön Metsän puolella -hankkeen muutosjohtaja Mari Pantsar, Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Paula Lehtomäki, Luonnonvarakeskuksen tutkimusylijohtaja Antti Asikainen ja metsänomistaja Kaisa Ralli.

    Keskustelua voi seurata MT:n verkkosivulta. Sen tallenne on nähtävissä myös Yle Areenasta.

    MTK:lla on tapahtumassa oma lava, jossa käydään läpi puukauppaa sekä metsätilojen kauppaa ja sukupolvenvaihdoksia.

    Metsäpäivät on Suomen Metsäyhdistyksen tapahtuma, joka on järjestetty vuodesta 1925 lähtien. Tänä vuonna ohjelmassa on mukana yli 40 metsäalan organisaatiota ja yritystä. Puhujia on yli 70.

    Metsäpäivät pidetään Vantaalla Clarion Hotel Helsinki Airportissa.

    Lisää aiheesta
    • Torstaina alkavien Metsäpäivien yleisöpäivä on lauantai, silloin keskustellaan metsänomistajia kiinnostavista teemoista.

      Metsä | Metsänomistajat ja päättäjät kohtaavat ‒ Metsäpäivien yleisöpäivänä ruoditaan ajankohtaisia metsäasioita

    • Metsäkatoasetuksen lykkääminen antaa yrityksille, jäsenmaille ja EU:n kauppakumppaneille aikaa toimia asetuksen vaatimusten mukaisesti.

      Politiikka | ”En ole varma, riittääkö tämäkään lisäaika” – metsäkatoasetuksen lykkääminen todennäköistä

      Tilaajalle
    • Hans Sohlström kehui Suomen metsäosaamista maailman parhaaksi, metsänomistajista aina teollisuuteen ja tutkijoihin asti. Kuva Stora Enson tulosjulkistuksesta.

      Metsäpolitiikka | Hans Sohlström ennustaa metsäalalle pitkää ja vaikeaa taantumaa – pitkällä tähtäyksellä meillä on menestyksen avaimet

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    biotalous
    metsäpolitiikka
    Suomi
    Ruotsi
    EU
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin