

Sodankyläläinen Jani Leinonen, 47, on viiden karhun kaataja. Mies vaalii perinteistä suomalaista pyyntikulttuuria, jossa metsän isäntää tavoittelee metsästäjä karhukoirineen.
”Raskas rinkka selkään ja ase olalle. Kuljetaan yhdessä koiran kanssa ja etsitään karhu kairasta. Yöt nukutaan laavulla tervastulilla.”
Leinonen on metsästänyt karhua jo vuosikaudet Inarissa Kessin kairassa ja Sarmikuusikossa, joissa hän kertoo saavansa metsästää rauhassa. Tuloksena on viisi kaatoa. Niiden yhteydessä hän on kokenut metsässä tiukkojakin tilanteita.
”Karhu on peto. Jos karhu ei kaadu heti ensimmäisellä laukauksella, on todennäköistä, että se syöksyy vauhdilla metsästäjän kimppuun. Silloin on pidettävä pää kylmänä ja ammuttava kuolettava laukaus välittömästi”, Leinonen selvittää.
Mies kertoo vierastavansa suurseuruepyyntiä, jota valtaosa nykyisestä karhunmetsästyksestä on.
”Karhulla ei ole suuriakaan mahdollisuuksia selvitä pyynnistä, kun jäljille vaihdetaan uusi koira väsyneen tilalle ja karhu saarretaan paikantimien ja metsätiestön avulla. Metsästykseen kuuluu sattumanvaraisuus, jota ei tulisi kaventaa teknisin menetelmin.”
Karhunmetsästys itäisen ja läntisen poronhoitoalueen ulkopuolella estyi luvista tehtyihin valituksiin myös tänä syksynä. Suurin pyyntipaine suuntautui tiedossa olevien karhutihentymiin itäisen poronhoitoalueen eteläosien valtion maille Suomussalmelle ja Kuusamoon.
Jani Leinonen ehdottaa itäisen ja läntisen kiintiöalueen tilalle kuntakohtaista kaatokiintiötä karhunmetsästykseen.
”Se tasaisi pyyntipainetta ja vähentäisi kilpajuoksua metsästäjien kesken.”
”Kuntakohtainen kiintiö tasaisi pyyntipainetta ja vähentäisi kilpajuoksua metsästäjien kesken.”
Jos itäisen alueen karhukiintiö kaadetaan loppuun Suomussalmella ja Kuusamossa, missä kaatojen määrä on perinteisesti suurin, silloin pyynti päättyy myös Inarissa, Sodankylässä, Savukoskella, Sallassa ja Utsjoella, jotka nekin kuuluvat itäiseen alueeseen.

”Lupa-alueiden metsästysluvat ovat metsästäjäkohtaisia. Itäisen poronhoitoalueen lupakiintiö on 70 karhua, läntisen 15 karhua”, vt. erätalouspäällikkö Mikko Rautiainen Metsähallituksesta kertoo.
Kuluvan syksyn karhunmetsästys poikkeaa viimesyksyisestä etenkin siinä, että ulkopaikkakuntalaisten metsästäjien ruuhkia ei esiintynyt Suomussalmella ja Kuusamossa, jotka kuuluvat valtion maiden lupa-alueeseen poronhoitoalue 1.
”Viime syksynä metsästäjiä näkyi todella runsaasti. Tänä syksynä metsässä on ollut yllättävän väljää, vaikka ykkösalueen 625 kausilupaa myytiin loppuun hetkessä”, Metsähallituksen erätarkastaja Miska Puumala luonnehtii.
Puumala toteaa, että syy metsästäjien vähyyteen ei ole tiedossa. Hän kertoo, että metsästäjät ovat tuoneet esiin toiveensa viikkoluvista nykyisten vuorokausi- ja kausilupien lisäksi.

”Monet varaavat karhunmetsästystä varten yhden lomaviikon, jolloin koko kaudeksi ostettu metsästyslupa on heidän mukaansa pois muilta metsästäjiltä. Ensi kaudelle karhulupiin saattaa olla luvassa muutoksia.”
Karhunmetsästäjien vähyys on näkynyt myös Sallassa ja Savukoskella. Kunnat kuuluvat poronhoitoalue 2:een, jossa karhua on voitu tänä syksynä metsästää ilman metsästäjäruuhkia.
”Viime syksynä paikkakuntalaisia siirtyi pyyntiin yksityismaille, koska valtion mailla liikkui suuria ulkopaikkakuntalaisten karhuseurueita. Nyt on ollut yllättävän rauhallista”, Metsähallituksen Itä-Lapin metsätiimin päällikkö Jari Kantia kertoo.
Paikkakuntalaisilla on vapaa metsästysoikeus kotikuntansa valtion mailla metsästyslain 8. pykälän määrittelemillä alueilla.
”Tästä huolimatta monet vapaata metsästysoikeutta nauttivat ostavat valtion maiden karhuluvan, jotta voisivat käydä pyynnissä naapurikunnan valtion mailla”, Mikko Rautiainen kertoo.

Hän toteaa, että itäisen poronhoitoalueen metsästysluvat myytiin loppuun lähes saman tien, kun lupamyynti alkoi. Läntiselle alueelle jäi myymättä satoja lupia.
”Metsästäjät haluavat metsästää siellä, missä on eniten karhuja ja missä saaliin todennäköisyys on suurin”, Rautiainen kuvailee.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
