Karhulupia ja pettymyksiä

Hallinto-oikeus teki 26. elokuuta päätöksen hylätä riistakeskuksen hakemuksen karhulupien täytäntöönpanokiellon kumoamisesta.

Päätös sinetöi sen, että karhujahtiin ei tänä syksynä päästä poronhoitoalueen ulkopuolella. Itä-Suomessa tämä tuskin tuli kenellekään enää yllätyksenä vaikka ministeri ainakin julkisuudessa viimeiseen asti uskoi voivansa vaikuttaa asiaan. Vaikka maalaisjärjellä ajateltuna täytäntöönpanokielto olisi pitänyt kumota, oikeus ei katso ratkaisuissaan muuta kuin lakipykäliä.

Karhujahdin piti alkaa 20. elokuuta. Monet metsästäjät olivat ehtineet suunnitella jahteja, varata majoituksia ja muita palveluita. Jälleen kerran luvat kuitenkin pistettiin jäihin ja karhujahdit jouduttiin perumaan.

Kaikki jahtien eteen tehty työ meni jälleen kerran hukkaan. Asiaa ei tehnyt ainakaan helpommaksi se, että monet kansanedustajat lupailivat, että tänä syksynä jahtiin päästään.

Erikoiseksi karhujahdin alun tekee se, että luvituksen aikataulutus jätetään vuodesta toiseen viime tippaan. Miksi päätöksiä karhuluvista ei tehdä jo aikaisemmin? Päätöksen tekemiseen tarvittavat tiedot olisivat kuitenkin kasassa hyvissä ajoin.

Nyt Suomen riistakeskuksen tekemien karhulupapäätösten valitusaika päättyy vain kymmenen päivää ennen kuin metsästysaika alkaa. Niinpä lupasirkus käynnistyy vasta kun jahtien pitäisi jo alkaa ja varaukset pitäisi olla tehtynä.

Metsästyslain muutoksessa juridiikan asiantuntija arvioi, että muutoksessa mentiin sieltä missä aita oli matalin. Se, että päätökset jätetään näin viime tinkaan, on vastuutonta.

Kenen etuja tämä viime hetken säätäminen palvelee? Tuskin kenenkään.