Karhujahti peruuntui jälleen, kun myönnetyistä poikkeusluvista valitettiin ja luvat joutuivat täytäntöönpanokieltoon. Kuva: Harri Mäenpää / Studio Korento
Jarmo Kiuru: ”Metsästyslain valmistelutyössä mentiin sieltä, missä aita on matalin”
Kansanedustajat lupasivat lainuudistuksen yhteydessä, että tänä syksynä päästään karhujahtiin. Mikä tällä kertaa meni pieleen?Tilaajalle
Jarmo Kiuru toimii oikeusinformatiikan lehtorina Lapin yliopistossa. Kuva: Kari LindholmHallinto-oikeus hylkäsi tiistaina riistakeskuksen hakemuksen karhulupien täytäntöönpanokiellon kumoamisesta. Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätös sinetöi sen, että karhujahteihin ei tänä syksynä päästä poronhoitoalueen ulkopuolella.
Suomen riistakeskuksen myöntämien karhun kannanhoidollisten poikkeuslupien perusteella karhukannan itäiselle kannanhoitoalueelle olisi sallittu yhteensä 129 karhun kaataminen.
Mikä meni pieleen, kun karhujahdit tyssäsivät taas? Tähän kysymykseen vastaa metsästyksen juridiikkaan perehtynyt Jarmo Kiuru, joka toimii oikeusinformatiikan lehtorina Lapin yliopistossa.
”Valmistelutyössä mentiin vähän siitä, missä aita on matalin. Tehtiin kosmeettinen muutos ja sivuutettiin tyystin luontodirektiivin ja Bernin sopimuksen pysyvän komitean suositukset ja komission suositukset. Tässä tilanteessa olisi ollut mahdollisuudet tehdä kokonaisuudistus, mutta siihen ei ollut valmiutta”, Kiuru pohtii.
”KHO antoi omassa lausunnossaan ymmärtää, etteivät kaavaillut muutokset hetkauta tilannetta mihinkään.”
”KHO antoi jo omassa lausunnossaan ymmärtää, etteivät kaavaillut muutokset hetkauta tilannetta mihinkään. KHO istuu käytännössä suurpetolupien päällä.”
Kiuru muistuttaa, että eduskunta on se valtioelin, joka olisi voinut pistää asian kuntoon.
”Ministeriössä oltiin kuitenkin haluttomia isompaan uudistukseen, eikä riittävää painetta eduskunnalta tullut”, Kiuru uskoo.
Kiuru toteaa, että suurpetojen metsästykseen liittyvää lainsäädäntöä on vaikea oikeudellisesti hahmottaa ja ottaa haltuun. Tämä johtuu Kiurun mukaan monitoimijuudesta.
”Asiassa sekoittuu sekä kansallinen lainsäädäntö, EU-lainsäädäntö että Bernin valtiosopimus. EU teki aikanaan ratkaisun, että se pistää Bernin valtiosopimuksen täytäntöön luontodirektiivillä. Ongelmalliseksi asian tekee se, että näillä kaikilla on eri tulkitsijat; pysyvä komitea, EU:n tuomioistuin, EU-komissio sekä kansalliset hallinto-oikeudet. Tämä on erittäin hankala paketti hallittavaksi. Tämän lisäksi tulee vielä käännösongelmat kaupan päälle.”
Poronhoitoalueella voidaan yhä metsästää karhuja. Kiurun arvion mukaan siellä käytössä oleva toimintatapa olisi mahdollinen myös muualla Suomessa.
”Ei olisi mahdotonta, että Suomen riistakeskus tekisi vastaavan yhtenäisluvan koko Suomeen. Poronhoitoalueella karhun pyynti tapahtuu itäiselle ja läntiselle alueelle määritellyin kiintiöin. Poronhoitoalueella kiintiöt annetaan asetuksella, eikä niistä ei voi valittaa”, Kiuru toteaa.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
