MTK vaatii muutoksia metsästyslakiin: ”Suurpetokantojen tavoitetasoissa pitäisi huomioida sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys”

Suurpetotilanne on kestämätön elinkeinotoiminnan ja maaseudulla asuvien ihmisten näkökulmasta, toteaa MTK tiedotteessaan.

Tuottajajärjestön mukaan korkeimman hallinto-oikeuden tuore ennakkopäätös karhun kaatoluvista estää käytännössä myös muiden suurpetojen kannanhallinnan Suomessa.

”Maa- ja metsätalousministeriön on ryhdyttävä välittömästi toimiin tilanteen korjaamiseksi. Hallitusohjelmassa on erinomaisesti määritelty keskeiset tavoitteet.”

Järjestö vaatii Suomea olemaan aktiivinen EU-tason vaikuttamisessa. MTK:n mielestä susi, karhu ja ilves tulee siirtää luontodirektiivin V-liitteen piiriin koko maassa kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseksi.

Suomessa metsästyslakia pitäisi MTK:n mukaan muuttaa siten, että vahinkoperusteisten poikkeuslupien myöntämisen kynnystä madallettaisiin ja lupaehtojen sisältöä väljennettäisiin. Suurpetokantojen tavoitetasoissa pitäisi huomioida sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys.

MTK ottaisi valmistelussa mallia Ruotsista, jossa kaatolupia myönnetään helpommin.

”Kannanhoidollisen metsästyksen ansiosta karhu ja ilves ovat säilyttäneet tähän saakka ihmisarkuuden. Suden ihmisarkuus on kuitenkin jo selvästi vähentynyt. Kuluneena kesänä on tapahtunut useita susien röyhkeitä hyökkäyksiä toiminnassa olevien petoaitojen sisään. Lisäksi on tapauksia, joissa susia on tunkeutunut myös karjasuojiin sisälle”, MTK muistuttaa.

Esimerkiksi Romaniasta karhun ihmisarkuuden vähentymisestä on karut kokemukset. Siellä karhut ovat tappaneet rauhoituksen seurauksena jo 14 ihmistä kuuden vuoden aikana.

MTK nostaa esille myös hirvikannan säätelyn, joka perustuu koirilla tapahtuvaan metsästykseen.

”Jatkuvasti kohoavan susiriskin vuoksi koirien käyttö on yhä vaikeampaa ja hirvikannan säätely on puutteellista. Nyt on suuri riski, että myös hirvieläinten aiheuttamat liikenne- ja metsävahingot kasvavat jatkossa merkittävästi. ”