Ministeriö pyrkii mahdollistamaan suurpetojen metsästyksen nopealla aikataululla ‒ lakimuutos saa KHO:lta tyrmäyksen

Hallitus lähetti 19. helmikuuta lausuntokierrokselle esitysluonnoksen laiksi metsästyslain muuttamisesta. Maa- ja metsätalousministeriö pyysi toimittamaan lausunnot viimeistään 12. maaliskuuta.

Hallituksen esityksen tavoitteena on mahdollistaa suurpetojen kannanhoidollinen metsästys. Lausuntokierroksen pohjalta lakiluonnosta jatkokehitetään ennen kuin se viedään eduskuntaan.

”Meillä on tiukka aikataulu. Ministeriön tavoitteena on, että lakimuutokset viedään eduskuntaan mahdollisimman nopeasti, jotta ne saadaan voimaan toukokuussa 2025”, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd) kertoo.

Ministeri Essayahin mukaan karhukannan hoitosuunnitelmaa on tarkoitus päivittää jo kevään 2025 aikana.

”Karhuasetus valmistellaan alkukesästä ja se tulee voimaan heinäkuun alusta, jolloin Suomen riistakeskus voi käsitellä poikkeuslupahakemukset niin, että karhun metsästys voi käynnistyä 20.8.”, Essayah vakuuttaa.

Ministeri Essayah kertoo, että lakimuutokset viedään eduskuntaan mahdollisimman nopeasti. Kuva: Jaana Kankaanpää

Susiasetus valmistellaan syksyn aikana ja se tulee voimaan marraskuussa. Samoin ilvesasetus pyritään saamaan voimaan marras–joulukuussa.

Ministeriön lausuntopyyntöön tuli lausuntoja eri yhteisöiltä määräaikaan mennessä peräti 130 kappaletta.

Korkein hallinto-oikeus KHO arvioi omassa lausunnossaan, että esityksen mukaiset säännösmuutokset eivät todennäköisesti yksinään ratkaise kannanhoidolliseen metsästykseen liittyvää ongelmaa.

KHO lausuu, että korkeimman hallinto-oikeuden päätösten perusteella ongelmana ei ole se, etteikö kannanhoidollinen metsästys olisi luontodirektiivin mukaan mahdollista, vaan se, että poikkeuspäätösten perusteluissa ei ole kyetty luotettavasti osoittamaan päämäärää eli sen ongelman ratkaisemista, jota varten kannanhoidollinen metsästys on tarpeen.

”Ongelmaa yritetään nyt ratkaista säätämällä asetuksella yleisellä tasolla päämäärästä, jonka perustetta saattaa olla hankala todentaa jokaisessa yksittäisessä konkreettisessa poikkeusluvassa”, KHO:n lausunnossa todetaan. KHO suhtautuu kriittisesti myös suden suotuisan suojelutason viitearvoon.

MTK pitää tarpeellisena täydentävien muutosten sisällyttämistä lopulliseen hallituksen esitykseen. Kuva: Eija Vallinheimo

Myös Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK arvioi omassa lausunnossaan ehdotettujen muutosten olevan riittämättömiä erityisesti suden kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseksi. Järjestö pitää tarpeellisena täydentävien muutosten sisällyttämistä lopulliseen hallituksen esitykseen.

Metsästäjäliitto muistuttaa omassa lausunnossaan siitä, että kaikkien kannanhoidollisen metsästyksen poikkeuslupaedellytysten tulisi täyttyä. Liitto pelkää, että jos muutokset jäävät puutteellisiksi, kannanhoidollinen metsästys ei toteudu vaan poikkeusluvat edelleen kumotaan hallinto-oikeuskäsittelyissä.

Poliisihallitus tuo omassa lausunnossaan esiin, sen että suurpedot aiheuttavat jo nyt ongelmia yleisen järjestyksen ja turvallisuuden näkökulmasta.

Poliisihallitus toteaa, että kannanhoidollisen metsästyksen loppuminen on tarkoittanut suurpetokantojen kasvua. Erityisesti susien ja karhujen ihmisarkuus on selvästi häviämässä. Poliisihallituksen mukaan pedot liikkuvat entistä enemmän ihmisten asuinpiirissä aiheuttaen pelkoa ja tätä myöden yleisen järjestyksen ja turvallisuuden häiriöitä.

”Suurpedot, erityisesti sudet, aiheuttavat poliisille tällä hetkellä runsaasti tehtäviä, ja odotettavissa on tehtävien runsastuminen myös karhujen osalta kevään koittaessa”, Poliisihallituksen lausunnossa todetaan.