• Kaamoshirveä etsimässä: kun päivännäköä on vain muutama tunti, hirvijahti menee miltei käsikopeloksi

    Tuskin olet ehtinyt saada ahterisi asemoitua reppujakkaralle ja suklaapalan kielelle, kun jo tulee komento vaihtaa asemaa.
    Tilaajalle
    Luminen hiljaisuus. Talviaurinko valaisee selkosen hetkeksi, mutta se ei paljon passimiestä lämmitä.
    Luminen hiljaisuus. Talviaurinko valaisee selkosen hetkeksi, mutta se ei paljon passimiestä lämmitä. Kuva: Pekka Ervasti
    Metsä|Erä
    6.12.202211:15
    Kolumni
    Pekka Ervasti

    Nyt tarkkana, pojat! Hirvi näyttäisi olevan liikkeessä Vohonvaaraan päin.”

    Juhan varoitus välähtää kännykän Whats­app-ryhmään juuri samalla hetkellä, kun räntäsade sakenee.

    Joulukuinen päivä alkoi vesisateessa, mutta muutaman tunnin kuluttua, kun hämärä alkaa jo hiipiä, ilma on viilennyt vähän nollan alapuolelle.

    Olen etsinyt itselleni passipaikan ison posiolaisen petäjän juurelta. Se suojaa vähän räntäroiskeilta, mutta ei sillä ole oikeastaan väliä. Olen jo läpimärkä.

    Tähän tultiin rivakalla moottorimarssilla edellisestä passipaikasta, kun pitkään koiran edessä ravannut hirvi­mullikka päätti nousta ylemmäksi laajalta suoalueelta. Koira on hirven perässä lujilla: lunta puolisääreen ja vauhti parhaimmillaan rapiat 16 kilometriä tunnissa. Sopii mennä yrittämään, pysyisikö jalkamies perässä.

    Jo ennen kuin aamu valkeni – jos sitä voi valkenemiseksi sanoa – kiersimme Hannun kanssa autolla metsäteitä hirvenjälkiä etsimässä. Eihän uria tietenkään ollut aurattu, mutta kulkupelissä oli sen verran maavaraa, että puskimme läpi kinosten.

    Riekkoja pölähteli ilmaan auton valokeilassa. Porotokka oli kahlannut uuteen lumeen kiemurtelevan uran.

    Vuosi sitten näimme penkalla kahden ahman jäljet, nyt siitäkin tienmutkaa peittää rikkomaton hanki.

    Viimein Hannu huomaa toisella tiedusteluretkellään maisemaa haukansilmillään tarkkaillessaan yksinäisen hirven kaukana suolla. Tappisarvisonni. Koiran kuono isketään jälkeen, ja ralli alkaa.

    ”Kun hirvenmetsästäjä ennen istui passissa tippa nenässä, korvat hörössä ja silmät tapilla, nyt hän vilkuilee tavan takaa kännykkää saadakseen selville, miten ajo etenee.”

    Kun koiralla on tutkapanta ja metsästäjillä kännykät, ajoa voi seurata reaaliajassa. Paitsi, että kaikilla meistä ei ole tutkaohjelmaa puhelimissa. Ongelma ratkaistaan sillä, että Juha tiedottaa ajon kulusta Whatsappin kautta.

    Kun hirvenmetsästäjä ennen istui passissa tippa nenässä, korvat hörössä ja silmät tapilla, nyt hän vilkuilee tavan takaa kännykkää saadakseen selville, miten ajo etenee.

    Koirajahtiin kuuluu sekin, että passia vaihdetaan vikkelästi ja taajaan. Tuskin olet ehtinyt saada ahterisi asemoitua reppujakkaralle ja suklaapalan kielelle, kun jo tulee komento vaihtaa asemaa. Stressiä pukkaa.

    Edellisenä vuonna sain käskyn siirtyä paikaltani pari sataa metriä toiseen suuntaan seurauksella, että hirvi haistoi juonen ja puhkaisi passilinjan juuri siltä kohdalta, jossa olin aikaisemmin kytännyt. Annoin asiasta jahdin johtajalle valmentavaa palautetta.

    ”Suklaat on jo syöty ja termari on tyhjä. Räntävesi lorahtelee pieninä noroina kauluksesta selkäpiitä pitkin kohti kalsareita.”

    Nyt istun päivän viidennessä passipaikassa. Suklaat on jo syöty ja termari on tyhjä. Räntävesi lorahtelee pieninä noroina kauluksesta selkäpiitä pitkin kohti kalsareita. Aina tämä kotiolot voittaa!

    Hirvijahti on todennäköisyyslaskentaa. Jos mullikka on ilmoituksen mukaisesti tulossa kohti Vohonvaaraa, lasken, että minulla on noin 25 prosentin mahdollisuus saada se tähtäimeeni. Meitä on neljä miestä vitjassa pitkin vaaran kylkeä.

    Hämärä lisää painetta. Kohta on jo niin pimeää, ettei asetta kannata käyttää. Hämärässä osumatarkkuus lähentelee Italian ilmatorjunnan onnistumisprosenttia toisessa maailmansodassa: ohi, läheltä ohi… omia!

    Jos hirveen osuisikin, saaliin löytäminen pimentyvästä metsästä on hankalaa. Hyvänkin osuman jälkeen eläin voi vielä juosta satoja metrejä ennen kuin kaatuu.

    Hannu muisteli taukotulilla, kuinka hän kerran joutui hakemaan saalista tulitikulla jälkiä valaisten. Taskulamppu oli jäänyt autoon. Lopulta tikun kajossa näkyi pari veripisaraa hangella, ja sen jälkeen löytyi lopulta saaliskin oikosenaan hangesta.

    Kipinät sinkoilevat, juttu lentää. Tulilla kerrataan metsästyspäivän tapahtumia.
    Kipinät sinkoilevat, juttu lentää. Tulilla kerrataan metsästyspäivän tapahtumia. Kuva: Pekka Ervasti

    Nyt alkaa olla käsillä viimeiset hetket, että kannattaa edes yrittää ampumista. Pian on jo säkkipimeää. Tuuli yltyy ja pudottelee jalkarätin kokoisia lumikokkareita petäjän oksilta harteilleni. Vilkuilen oikealle ja vasemmalle, mutta harmaa tyhjyys vallitsee joka suunnalla.

    Vihdoin kajastavat auton valot metsätieltä. Koiramies ajaa passin ohitse mutta palaa kohta takaisin ja veivaa ikkunan alas: ”Etkö nähnyt hirveä, joka meni tuosta sadan metrin päästä tien yli?”

    Ikävä kysymys. Olen ihan kuutamolla. Totta se on. Käyn katsomassa tietä ja todellakin, isot mustat sorkan jäljet ylittävät passilinjanoikealta puolelta. Enpä huomannut. Parisataakiloinen sonni liikkui äänettömästi kuin hiiripöllö. Tästä saan vielä kuulla illalla kämpällä.

    Onneksi hirvi tekee taktisen munauksen minut sivuutettuaan ja kääntyy alarinteeseen päin. Siellä ensikertalainen Panu on hereillä ja pelastaa päivän tarkalla laukauksella.

    Pimeä näyttää jo läpitunkemattomalta, kun teemme viimein komeat tervastulet kaadolle. Panu kertoo uudestaan ja uudestaan, miten homma onnistui. Minä pysyttelen ihan hiljaa.

    Juttu perustuu kirjoittajan eräpäiväkirjamerkintöihin.

    Lisää aiheesta
    • Väärin tuulastettu! Atraimen varren pitäisi olla kuusipuuta, terä on pidettävä veden alla ja liikkumista edistäisi,  jos perätuhdolla istuisi joku melomassa.

      Erä | Ota atrain! Keihästys on ihmisen varhaisin tapa kalastaa — toimittaja lähti tuulastamaan, mutta jo varren valinnassa sattui ensimmäinen virhe

    • Väistelevä voimaeläin. Karhu ei ole erityisemmin sosiaalinen ihmisiä kohtaan.

      Erä | Nirhaistun uroskarhun jahti vie metsästäjän ajatukset perimmäisten kysymysten äärelle

    • Yleensä jahtireissun suunnitelmat muuttuvat jo, kun ovesta astuu ulos.

      Erä | Konstit ovat monet, kun jahtireissu sai yllättävän käänteen ‒ tilanteen pelastivat muovipussi, teippi ja haarukka

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    hirvijahti
    metsästys
    kaamos
    Lappi
    hirvi
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Messuportit aukeavat perjantaina 7.6. kello 10.00. Edellisellä kerralla vuonna 2022 messuvieraita oli noin 26 000.

    Koneviesti | Kansainväliset Erämessut 2024 järjestetään 25. kerran Riihimäellä – mukana kaksi uutuutta

  • Koneviesti | Kansainväliset Erämessut 2022 avattiin neljän vuoden tauon jälkeen

  • "Primus Turistskij"-retkikeitin on pakattu mitoiltaan 13 x 13 x 8-senttiseen peltiaskiin, joka muuttuu parissa sekunnissa keitinalustaksi. Keitin koostuu 1,2 desin vetoisesta bensasäiliöstä ja säädettävästä suojalevystä, säätöventtiilistä, polttimesta ja sen alla olevasta esilämmitysaltaasta sekä irrallisesta keittolevystä.

    Koneviesti | Onko edullinen Smert Turistov -retkikeitin lempinimensä mukaisesti ”Turistien surma”? – laite on neuvostoliittolaisen suihkumoottoritehtaan valmistama

    Tilaajalle