
DNA-tutkimus tuo tietoa Suomen susikannan tilanteesta. Näytteiksi kerätään tuoreita suden jätöksiä, joiden pinnalta on löydettävissä DNA:ta. DNA:n määrään vaikuttavat näytteen laatu ja sää. Näyte säilyy parhaiten pakkasella, siksi näytteitä kerätään talviaikaan, jolloin myös susien jätöksiä on helpompi löytää esimerkiksi metsäteiltä.
”DNA:n avulla tunnistetaan jätöksen jättänyt susi ja susireviirin rajat sekä saadaan tietää, elääkö reviirillä susipari vai -lauma”, kertoo DNA-näytekeräystä koordinoiva Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Mia Valtonen Susilife-hankkeen tiedotteessa.
Näytteitä keräävät Luken ja Suomen riistakeskuksen työntekijöiden lisäksi vapaaehtoiset luonnossa liikkujat.
Metsästäjäliitto pitää tärkeänä, että DNA-näytekeruun määrää ja kattavuutta parannetaan. Koska suden DNA-näytteistä merkittävä osa on vapaaehtoisten keräämiä, Metsästäjäliitto on esittänyt kannustinkorvausta kerääjille.
Metsästäjäliiton mielestä korvaus auttaisi kattamaan keruutyön kustannuksia, motivoisi näytteiden keräämistä. Liitto uskoo, että parantunut keruuinto toisi kanta-arvion piiriin lisää susipareja ja -laumoja.
”Luke maksaa korvauksen DNA-keräysvastaaville. Keräysvastaavan tehtävä on koordinoida oman alueensa keräystä yhdessä Luken kanssa. Keräysvastaava jakaa näytekerääjille näytetarvikkeet, ottaa vastaan kerätyt näytteet ja välittää ne laboratoriotutkimuksiin”, Mia Valtonen kertoo.
Hänen mukaansa kyseinen järjestely on saanut positiivista palautetta keräysvastaavilta.
”DNA-näytekerääjille puolestaan ei makseta palkkiota, eikä Luke ylläpidä esimerkiksi listaa DNA-näytteitä keränneiden yhteystiedoista. Kuka tahansa kiinnostunut voi auttaa suden kannanseurantaa ja tutkimusta keräämällä näytteitä. Näytekerääjät saavat tietoa siitä, mitä analyysi DNA-näytteistä paljasti”, Valtonen toteaa.
Luonnonvarakeskuksen viimetalviset DNA-tulokset on koostettu reviireittäin. Koosteen avulla susireviirien asukkaat voivat tarkastella oman alueensa tilannetta.
Koosteessa on esitelty 80 susireviirin tai havaintoalueen DNA-tulokset eri puolilta Suomea. Tulokset esittelevät reviireiltä tunnistetut sudet. Reviireillä selvitettiin myös susien sukulaisuussuhteita.
Esimerkiksi Sotkamon ja Kajaanin välisellä alueella, jossa on tänä syksynä kuollut useita metsästyskoiria on Laakajärven reviiri, jossa kanta-arvion mukaan maaliskuussa 2024 eli perhelauma.
Alueelta on saatu kerättyä edellistalvena 37 kappaletta DNA-näytteitä, joista 31 näytteen analyysi onnistui. Näytteistä yksilöitiin kahdeksan sutta. Kaksi näytteistä analysoitiin koiran jätöksiksi.
Luonnonvarakeskus muistaa, että kyseessä ovat lähes vuoden takaiset DNA-tulokset. Tämän jälkeen susien tilanne on ehtinyt muuttua: pareille on syntynyt pentuja, nuoret sudet ovat lähteneet vaeltamaan ja uusia reviirejä on perustettu.
Aiempien vuosien DNA-tulokset on koottu myös Luonnonvaratieto-sivustolta löytyvälle kartalle.
DNA-tuloksia hyödynnetään myös suden kanta-arvion tekemisessä.
Kuka tahansa jätöksiä ja jälkiä tunnistava luonnossa liikkuja voi ryhtyä vapaaehtoiseksi DNA-näytekerääjäksi. Ohjeet DNA-näytekerääjäksi ryhtymiseen sekä näytteitä vastaanottavien keräysvastaavien tiedot löytyvät Luken sivuilta.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
