Tutkimus: Suomalaisnuoret kokevat muunmaalaisia enemmän ilmastoahdistusta, mutta toimivat eniten ympäristön hyväksi
Sosiaalisella ja muulla medialla on merkittävä vaikutus nuorten kokemaan ilmastoahdistukseen.
Koululaiset osoittivat mieltään eduskuntatalon portalla keväällä 2019. Kuva: Juho LeskinenNuorten kokema ahdistus ja huoli ilmastonmuutoksesta nousee korkealle etenkin Suomessa. Samaan aikaan toiminta, jolla ilmastonmuutosta voi hillitä, on Suomessa voimakasta, tuore tutkimus kertoo.
Suomi sijoittuu nuorten kokemassa huolessa ja ilmastoahdistuksessa lähelle kärkeä, mutta Suomessa on myös eniten toimintaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
”Toiminnalla hillitään ympäristönmuutosta, ja samalla moni näistä toiminnoista on myös energiaa säästävää”, akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aro kertoo Helsingin yliopiston tiedotteessa.
”Se on erittäin positiivinen merkki erityisesti Suomessa, kun ajatellaan tätä hetkeä ja tulevaa talvea.”
Ilmastonmuutokseen liittyvät kielteiset tunteet, kuten huoli ja ahdistus, lisäävät myös mielenterveyshaasteita. Jos ne voidaan purkaa, tulokset voivat olla myönteisiä.
Kielteisillä tunteilla on vahva yhteys ympäristöaktivismiin. Huolestuneet nuoret myös pyrkivät vaikuttamaan muiden asenteisiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
”Nuoret haluavat äänensä kuuluviin Suomessa ja se tulisi ottaa vakavasti. Nuorille tulisi olla paremmat mahdollisuudet vaikuttaa”, Salmela-Aro sanoo.
Ympäristöaktivismiin osallistuessaan nuoret tuovat esille, että ilmastonmuutokseen vaikuttamisella on kiire ja siihen tarvitaan kaikkien panosta.
Etenkin naiset ovat mukana proaktiivisessa toiminnassa ympäristön ja ilmaston eteen.
”Tämä näkyy erityisesti Suomessa ja muissa Euroopan maissa. Muualla voi olla esteenä talous, tiedonpuute tai politiikka. Monilla ei ole mahdollisuuksia toimia.”
Tutkimuksen mukaan toiminta ei poista ahdistusta kokonaan. Lisäksi sosiaalisen tai muun median vaikutus ilmastoahdistukseen on merkittävä. Medialla vaikuttaa olevan myönteinen ja nuoria voimaannuttava vaikutus.
Ymmärrys ilmastonmuutoksen ja hyvinvoinnin yhteyksistä on vielä alkutekijöissä, Salmela-Aro muistuttaa. Vähän tietoa on etenkin globaalissa etelässä asuville ihmisille.
”Kuten aineistomme osoittaa, ilmastoon liittyvillä kielteisillä tunteilla on kuitenkin vaikutusta henkisen hyvinvoinnin haasteena. Siksi tiedon ja ymmärryksen lisääminen on oltava ensisijaista ympäristömyönteisen ja hyvinvointia edistävän toiminnan edistämiseksi”, Salmela-Aro sanoo.
Tutkimukseen osallistuivat Iso-Britannia, Norja, Saksa, Ruotsi, Suomi, Alankomaat, Australia, Brasilia, Kanada, Chile, Italia, Intia, Indonesia, Iran, Japani, Malesia, Nigeria, Palestiina, Filippiinit, Portugali, Romania, Venäjä, Slovakia, Espanja, Tansania, Arabiemiraatit ja Uganda.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
