Luonnonmetsiä löytyy vielä, kunhan tietää, mihin hakeutua – kirja vinkkaa 27 retkikohdetta

Valonsäteet sirottuvat kuusenoksien läpi kutsuvasti. Retkeilytoimittaja Päivi Mattilan ja valokuvaaja Teemu Saloriutan teos Retki ikimetsään houkuttelee jo pelkällä kansikuvallaan lähtemään luontoon.

Ensin on kuitenkin pysähdyttävä pohtimaan otsikkoa. Mikä on ikimetsä?

Metsän eri termejä käydään läpi perustellusti heti ensimmäisessä kappaleessa. Kirjan mukaan luonnontilaisessa metsässä ei ole selviä merkkejä ihmistoiminnasta. Ikimetsä ja aarniometsä ovat puolestaan runollisia ilmauksia luonnonmetsistä, joiden puusto on vanhaa.

Tekijät ovat päätyneet puhumaan ikimetsistä ehkä juuri runollisuuden vuoksi tai sitten siitä toiveesta, että suojelemattomat, vanhat luonnonmetsät suojeltaisiin iäksi.

Kirja tuo esiin suomalaisten luonnonmetsien kirjon etelärannikon tammilehdoista Lapin kairoihin. Tarkemmin esitellään 27 retkikohdetta.

Kohdevinkkausten lisäksi kirjassa on tunnelmapaloina monimuotoisissa metsissä viihtyvien ihmisten haastatteluja.

Luontokartoittaja ja aktivisti Ida Korhonen kertoo murehtivansa sitä, että monet hänen kartoittamistaan metsistä hakataan. Kansallispuistoissa luonnon kauneudesta voi nauttia ilman pelkoa sen menettämisestä.

Toisaalta suojelustatuskaan ei välttämättä suojaa muulta maankäytöltä. Saloriutta kertoo hiihtovaelluksestaan Palokkaan kairaan, joka on Natura-aluetta. Hiihtäessä heitä vastaan vyöryy kaivosyhtiön tela-ajoneuvoja, jotka ovat tekemässä alueella koeporauksia.

Teoksen luettua tuntuu, että on hoppu hakeutua luonnontilaiseen metsään. Perillä kiire kannattaa kuitenkin karistaa niskasta ja antaa aikaa luonnon ihmeiden tarkkailuun.

Päivi Mattila & Teemu Saloriutta: Retki ikimetsään – Kohteet ja vinkit luontoon lähtijälle. 240 sivua. SKS Kirjat 2025. Kuva: SKS Kirjat