Janne Kreander valmistaa vuosittain 200–300 kuutiometriä klapeja myyntiin. Kuva: Sanne KatainenJokavuotinen savotta
Polttopuut ovat metsänomistajille tärkeä hyöty ja harrastus. Erityisesti viljelijät ja nuoret tekevät polttopuita.TilaajalleSuurin osa metsänomistajista kerää polttopuita omasta metsästään ja pitää sitä tärkeänä. Ammattimaiseen polttopuuyrittämiseen oman metsän puut harvoin riittävät.
Osalle metsänomistajista polttopuut ovat yksi metsän tärkeimmistä anneista. Niillä lämmitetään omakotitaloja ja luodaan tunnelmaa kesämökeillä. Kuntokin kohenee polttopuita korjatessa ja klapeja pilkkoessa.
Lähes kaikki metsänomistajat hakevat metsistään polttopuuta ainakin silloin tällöin. Kuva: Sanne KatainenHyvin harvat metsänomistajat jättävät polttopuiden keruun ja klapien teon kokonaan väliin. Heitäkin kuitenkin on.
MT:n Metsätutka-kyselyn perusteella lähes kahdelle kolmesta metsänomistajasta polttopuusavotta oli jokavuotista. Heidän lisäkseen reilu neljännes vastaajista kertoi keräävänsä metsistään polttopuita satunnaisesti tarpeen mukaan.
Vain noin joka kymmenes metsänomistaja jätti polttopuiden keruun kokonaan väliin.
Aktiivisimpia polttopuun tekijöitä olivat viljelijät. Heistä lähes kaikki hakivat polttopuita metsistään vähintään satunnaisesti.
Vastaavasti yrittäjillä oli klapien kanssa puljaamiseen vähiten aikaa. Heistä viidesosa kertoi, ettei hae metsistään koskaan polttopuita.
Metsätilan koolla ei ollut suurta vaikutusta, vaan polttopuita haettiin kaiken kokoisilta metsäpalstoilta. Suurimmilla tiloilla toiminta oli kuitenkin muita useammin jokavuotista.
Iän perusteella innokkaimpia puulämmittäjiä olivat nuorimmat metsänomistajat. Sukupuolien välinen erokin tuli selväksi, klapit olivat selvästi miesten juttu.
Klapit toimitetaan asiakkaille puolentoista kuution erissä. Kuva: Sanne KatainenMaanviljelijä Janne Kreander harjoittaa sivutoimenaan ammattimaista klapikauppaa Nummella sijaitsevalla Sampolan tilalla. Hän valmistaa vuodessa klapeja 200–300 koivukuutiosta.
”Klapien teko alkaa tammikuussa ja se jatkuu maaliskuulle, joten tulevan talven puut on jo tehty. Viimevuotista kuivaa puuta on vielä vähän jäljellä. Niitä menee tasaiseen tahtiin”, Kreander kertoo.
Kreanderin puita on myynnissä huoltoasemilla ja K-kaupoissa. Sen lisäksi hän toimittaa puuta asiakkaille kotiin.
”Tyypillinen toimituserä on viisi irtokuutiota. Sen enempää omakotitaloissa on vaikea säilyttää”, sanoo Kreander.
Klapien pakkaaminen pieniin myyntisäkkeihin on työlästä. Kuva: Sanne KatainenMT sai lukijakysymyksen siitä, kannattaako myyntiin tehdä klapeja omista puista vai ostaa ne. Kreanderilla on kysymykseen selvä vastaus.
”Omista harvennushakkuista kertyvät puut ovat edullisimpia. Harvalla sellaisia kuitenkaan on riittävästi ammattimaiseen toimintaan”, sanoo Kreander.
Hän laskee tarvitsevansa omaan klapituotantoonsa koivua noin 6–8 hehtaarin harvennusalan verran vuodessa. Siihen eivät omat metsät riitä.
”Saan omista metsistä noin puolet tai kolmanneksen tarvitsemistani puista. Loput ostan esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksen kautta.”
Myös lähiseudun metsänomistajat tarjoavat hänelle koivua, kun heillä on hakkuita tulossa.
Janne Kreander saa vajaa puolet klapikoivuista omasta metsästään. Kuva: Sanne KatainenPuun korjuussa Kreander käyttää yrittäjien palveluita. Se on hänestä selkeintä ja tehokkainta.
”Oma aika ei riitä kaikkeen. Siksi metsäkoneyrittäjät kaatavat puut ja ajavat ne tienvarteen. Minä taas huolehdin niiden pilkkomisesta, säkityksestä, myynnistä ja jakelusta”, sanoo Kreander.
Myytävien puiden piensäkitys on yksi prosessin työllistävimmistä vaiheista. Tänä vuonna Kreander käytti siinä apuna paikallista jalkapalloseuraa, jonka toimintaa hän halusi tukea.
Klapit tehdään keväällä, että ne ehtivät kuivua riittävästi ennen myyntiä. Kuva: Sanne KatainenKuivien koivuklapien hinta on tänä keväänä pyörinyt 100 euron tietämissä heittomotilta. Kreanderin mukaan hinta on noussut vuosittain, mutta kipurajaa sillä ei voi ylittää.
”Jos hinta nousee liikaa, klapien käyttäjät alkavat miettiä vaihtoehtoja. Paljon on kiinni myös sähkön hinnasta.”
Kreander toimittaa klapeja lähinnä Lohjan alueelle. Sen lisäksi hänellä on muutama vakiasiakas pääkaupunkiseudulla.
”Viiden kilometrin säteelle toimitan klapit ilmaiseksi. Sen pidemmiltä matkoilta otan euron kilometriltä.”
Klapiyrittäminen vaatii tehokkaita koneita, joihin sitoutuu pääomaa. Kuva: Sanne KatainenKreanderin mukaan klapiyrittäjäksi ryhtyminen voi kuulostaa hyvältä idealta. Toimeen ryhtyneet kuitenkin huomaavat nopeasti, että käyttövalmiin tavaran valmistaminen ei ole ihan helppoa.
”Mittakaavan kasvattaminen kasvattaa myös investointitarvetta. Kalustoon sitoutuu yllättävän paljon rahaa, joten tämä toiminta on aika pääomavaltaista”, Kreander kertoo.
MT:n kevään Metsätutkaan vastasi 504 metsänomistajaa. Kyselyn virhemarginaali on noin 4 prosenttiyksikköä.
Juttu on osa Tilaajan toive -sarjaa, jossa MT käsittelee lukijoille merkityksellisiä aiheita.Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
