Hydraulihalkoja lohkoo metristä puutavaraa. Kuva: Jukka Koivula
Polttopuun hinnan nousu harmittaa klapiyrittäjää ‒ ”Ei meinaa koivua enää saada”
Sekapuun Ari-Pekka Alanko hakkaa omista metsistään. Yrittäjä ei muista aikaa, jolloin koivupuu olisi ollut yhtä tiukassa nyt.Isokyrö
Isokyröläisellä Ari-Pekka Alangolla on pitkä kokemus klapiyrittäjänä toimimisesta. Kuva: Jukka Koivula30 vuotta klapiyrittäjänä toiminut isokyröläinen Ari-Pekka Alanko ei muista aikaa, jolloin koivupuu olisi ollut yhtä tiukassa nyt.
”Ei meinaa koivua enää saada, kun Venäjältä ei tuoda koivukuitua. Ja lujassa se on kotimaassakin, kun metsäfirmat eivät sitä enää myy entiseen malliin”, Klapimarketti-nimistä yritystä pyörittävä Alanko toteaa.
Koivu on halutuin tuote lämpöarvoltaan parhaana puuna.
”Onneksi olen paikalliselta kartanonisännältä saanut ostettua koivua. Ostan sieltä kokonaisia rankoja, jalostan klapeiksi ja myyn edelleen”, Alanko sanoo.
Sekapuun, eli havupuut ja koivun, Alanko hakkaa omista metsistään.
”Onneksi olen paikalliselta kartanonisännältä saanut ostettua koivua.”
Klapiyrittäjä kertoo, että syksyllä on pakko nostaa hintoja.
”Alvin nosto vaikuttaa paljon, kuten myös raaka-aineen rajusti noussut hinta. Inflaatiokin vaikuttaa. Hintoja täytyy nostaa varmaan sellaiset kymmenen prosenttia”, Alanko laskee.
Keväällä tehdään valtaosa klapeista, jotka sitten myydään pääosin syksyllä. Alangon mukaan klapikauppa käy kyllä muinakin vuodenaikoina, mutta luonnollinen sesonki on syksyllä, kun ilmat alkavat kylmetä.
Alangon mukaan hinnalla on mahdotonta kilpailla.
”Täytyy luottaa laatuun. Minulla on aika vakiintunut oma asiakaskunta, monet jo vuosien takaa. Jotkut asiakkaat tilaavat jo seuraavan talven puut, kun vien edelliset.”
Yrittäjä kuskaa klapeja asiakkaille joko traktorin ja peräkärryn kanssa tai pakettiautolla, tilanteesta riippuen.
”Pääsääntöisesti kauppa käy lähikunnissa ja akselilla Vaasa‒Lapua‒Seinäjoki. Klapeja voi tulla myös itse hakemaan täältä Isostakyröstä.”
Entä mitä työvarusteita klapeja ammatikseen valmistava tekijä tarvitsee?
”Ensinnäkin pitää olla tietysti moottorisaha ja asiaankuuluvat suojavarusteet”, Alanko esittelee.
”Pitää myös olla metsäkuormaaja, jolla hakee niitä puita, sekä peräkärry ja traktori.”
Metristä puutavaraa tahkoaa hydraulihalkoja. Lisäksi käytössä on klapikone, jolla tehdään 25–60 senttiä pitkä klapi.
”Aiemmin tämä pienempi klapi oli selkeästi suositumpi. Mutta nyt on ihmiset alkaneet enemmän ostamaan metristä halkoa, jota saa harrastustoimintana itse pilkkoa.”
”Täytyy luottaa laatuun. Minulla on aika vakiintunut oma asiakaskunta, monet jo vuosien takaa.”
Kolme vuosikymmentä alalla olleella yrittäjällä ei ole tällä hetkellä suunnitteilla suurempia muutoksia yritystoiminnassaan.
”Nyt on aika hyvä kalusto, joten sitä ei ole tarvetta uusia. Kaluston hinnatkin ovat nousseet viime aikoina niin rajusti, että parempi näin”, Alanko pohtii.
Tuorein aluevaltaus Klapimarketilla ovat uudet nettisivut.
”Ne ovat poikani käsialaa, ja sitä kautta onkin tullut mukavasti tilauksia ja uusia asiakkaita.”
Suurin huoli liittyy raaka-aineen hintakehitykseen.
”Polttopuun hinta täytyisi jotenkin pystyä pitämään hallinnassa, ettei se menisi aivan pilviin.”
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
