Tuntuuko sinusta siltä, että hyttysen pistot ovat tänä kesänä sattuneet aiempaa enemmän? Asiantuntija kertoo, mistä se voi johtua

Tänä kesänä on saattanut tuntua siltä, että hyttysen pisto sattuu aiempaa enemmän.

Hyttysasiantuntija, Kainuun ely-keskuksen vieraslajikoordinaattori Reima Leinonen kertoo, että ihmisen reagoiminen hyttysen pistoon on yksilöllistä. Osalla ihmisistä tilanne voi olla jopa se, että hyttysen pisto ei tunnu miltään.

”Jotkut ihmiset, miten sen nyt sanoisi, turtuvat”, Leinonen kuvailee.

Mitään tiettyä aikarajaa turtumiseen ei kuitenkaan ole. Ei voida siis sanoa, että tietyn hyttysten armoilla vietetyn ajan jälkeen niiden pistot eivät enää tunnu miltään.

Leinonen kertoo itse saaneensa hyttysen pistoista nuorempana isoja ja kutisevia paukamia. Nykyään paukamia ei enää tule.

Kaikkiaan hyttylajeja on noin 40. Osalla lajeista pistin saattaa erota hieman muista lajeista, ja tällä voi Leinosen arvion mukaan olla myös vaikutusta kiputuntemukseen. Pääsääntöisesti hyttysten pistimet ovat kuitenkin lähes identtisiä keskenään.

Monen kokemus on se, että keväällä hyttysen pistot sattuvat enemmän kuin kesällä. Siihen vaikuttaa hyttysille altistuminen, mutta mahdollisesti myös toinen asia. Ensimmäisenä hyttysistä ovat liikkeellä aikuistalvehtijat eli lintu-, horkka- ja kirsihyttyset.

”Onko niillä sitten erityyppinen pistin, ja sattuuko se enemmän?”, Leinonen pohtii.

Leinonen korostaa, että vaikka joku saattaa näinkin ajatella, hyttysillä ei kuitenkaan ole eri vuosina erilaisia pistimiä.

Ihmisen keho ikään kuin muistaa aiemmat hyttyskokemukset. Tämä saattaa vielä usean vuoden päästä ilmetä myös niin, että hyttysen pistoihin reagoi aiempaa voimakkaammin.

”Onhan meillä monia allergioita, joissa tilanne muuttuu huonommaksi”, asiantuntija vertaa.

Runsas hyttysaltistus saattaa johtaa siihen, etteivät hyttysten pistot enää myöhemmin tunnu välttämättä miltään. Kuva: Kimmo Haimi

Kesällä, kun mökkeilee vaikkapa saaristossa ja suuntaa sieltä esimerkiksi Lappiin, voi olla, että saaristossa hyttysen pistot eivät satu yhtään, mutta Lapissa taas sattuvat paljonkin. Leinonen muistuttaa, että saaristossa elelevät eri hyttyslajit kuin tunturissa.

Hyttysten syljessä on myös verta notkistavaa ainetta. Leinonen pohtii, että myös tällä aineella ja sen koostumuksella voi olla vaikutusta ihmisten tuntemuksiin.

Usein aistimuksiin vaikuttaa myös hyttysten määrä. Jos hyttysiä on vain muutamia, eivät ne pistä niin paljon kuin silloin, jos niitä on runsaasti. Hyttysten suuri määrä voi saada ihmisen herkistymään hyttysille niin, että niiden pistot tuntuvat hetkellisesti aiempaa kipeämmiltä.

Jos hyttysten pistojen aiheuttamalta kivulta ja kutinalta haluaa välttyä, yksi vaihtoehto on se, että altistaa itsensä hyttysille. Leinonen ei kuitenkaan suosittele hyttysille siedättymistä, jos pistot aiheuttavat rajuja allergiareaktioita.

Jos haluaa suojautua, vaatetuksella se onnistuu jo todella hyvin, kunhan muistaa käyttää peittäviä vaatteita, kuten ulkoiluhousuja ja takkia. Suojaustaan voi entisestään parantaa hyttyshatulla.

”Ilman mitään torjunta-aineita, pystyy kyllä luonnossa liikkumaan aika hyvin”, Leinonen sanoo.

Ihmisen valinnat ratkaisevat melko paljon siinä, kuinka paljon pistetyksi joutuu.

”Jos hakeutuu kosteisiin, tuulettomiin paikkoihin, varmasti on ystäviä aika reippaasti. Jos taas hakeutuu avoimille, tuulisille ja paahteisille paikoille, niitä on huomattavasti vähemmän”, Leinonen neuvoo.