Tässä rydössä ei hirvi etene, marjastajasta puhumattakaan – näin käy, kun suojeltuun kuusikkoon hyökkäävät kirjanpainaja, myrsky ja ely

Tapasin taistelijaparini ensimmäistä kertaa 46 vuoteen. Päätettiin tehdä mettäkeikka, kun taistelijaparia huoletti aluetta kohdannut hyökkäys. Lähestyimme kohdetta metsäuralla, jonka varrella puski eri-ikäistä yhden puulajin leimikkoa ja jopa hoidettua sekametsää. Idylli loppui leikaten.

Edessämme oli lähes puoli vuosisataa sitten Pahkajärven räjäytysleirillä mieleen painunut mustavalkoinen maisema: juurineen kaatuneita järeitä kuusia, kuorensa pudottaneita katkenneita pökkelöitä ja vielä pystyssä nakottavia valtavia puita.

Taistelijaparini antoi tilannekatsauksen. Olimme metsänomistajan suojeluun myymällä alueella hämärän tai Pukkilan rajamailla. Suojeltuun kuusikkoon olivat hyökänneet inha kirjanpainaja, myrsky ja ely, joka määräsi pystyssä seisovat rungot katkottavaksi vaarallisina.

Katkotut puut olivat sekamelskassa palauttamassa hiiltä ilmakehään. Siinä rydössä ei hirvi etene, marjastajasta puhumattakaan. Taistelijaparia kyrsi, kun painaja oli lentänyt naapureiden metsään kohteen appeen loputtua.

Kanadan metsätuhot lienevät viime vuosikymmenten laajimpia. Vuoriniluri on nakerrellut etenkin Brittiläisessä Kolumbiassa. Otukset ovat kiintyneitä mäntyihin, mutta kuusikin kelpaa.

Naaraat iskevät heinä–elokuussa ja koiraat seuraavat, kuten luonnonlaki on. Lauhat talvet ja kuivat kesät ovat olleet tuhoisia alueen metsille. Lähes 800 miljoonaa kuutiometriä puuta on pilaantunut. Sahattu tavara on sinistynyttä ja reikäistä, mutta rakentamiseen riittävän lujaa, ja Kanadan tarjonta kasvoikin 2010-luvulla. Nyt käsillä on tuotannon supistuminen.

Eurooppalaisella kirjanpainajalla on kanadalaisserkun tapoja. Nautiskellaan kuoren alla, kunnes suvun jatkuminen on taattu. Keski-Euroopassa arvioidaan painajien pilanneen 400 miljoonaa kuutiometriä puuta. Latvia julisti hätätilan metsiinsä kirjanpainajan takia, ja hakkuut keskitetään iskemäalueille. Ruotsissa on ongelmaa pienemmässä mittakaavassa.

Maailman metsätuhot kohdistuvat pääosin varttuneisiin metsiin. Ymmärtäähän sen. Ikää kun tulee, alkavat vaivat kiusata. Tavalla tai toisella täältä on lähdettävä. Mutta sahateollisuuden kannalta ja metsänomistajientulojen kannalta tilanne on hälyttävä.

Hallitusohjelmaa rustaavien poliitikkojen on syytä olla tarkkana, ettei monimuotoisuuden, ennallistamisen tai hiilen varastoinnin varjolla tehdä hakkuita rajoittavia päätöksiä, jotka uhkaavat metsien terveyttä ja lisäävät järeiden kuusikoiden tuhoja. Ja teollisuuden on syytä huolehtia puut teitten varsilta ajoissa teriin ja patoihin.