Kannattaako propellibisnes? Suomen suurimmalla tuulivoimayhtiöllä on satojen miljoonien velat ja tappiot

Suomen suurimman tuulivoimatuottajan Ilmattaren taloudellinen tilanne on haastava, käy ilmi yhtiön heinäkuussa jättämästä vuoden 2025 konsernitilinpäätöksestä. Ilmattarella on yhteensä 10 tuulivoimapuistoa Suomessa.

Yrityksen liikevaihto on useampana vuotena peräkkäin kasvanut ja samalla liiketappio on pienentynyt. Samaan aikaan kasvanut velkamäärä ja sen rahoituskulut ovat kuitenkin rasittaneet yhtiön taloutta.

Yhtiön omavaraisuusaste oli vuoden 2025 lopussa vain 2,9 prosenttia. Konsernin vieras pääoma eli velka oli 884,6 miljoonaa euroa.

Yhtiöllä oli lainoja rahoituslaitoksilta noin 832 miljoonaa euroa. Lyhytaikaiset rahoituslaitoslainat nousivat vuodessa 13,0 miljoonasta peräti 118,4 miljoonaan euroon.

Yritys on tehnyt vuonna 2025 liiketappiota 19 miljoonaa euroa liikevaihdon ollessa 47 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos jäi 74 miljoonaa pakkaselle.

Liikevoittoon tai -tappioon ei lasketa rahoituskuluja, mikä selittää tilikauden selvästi suurempaa tappiota.

Yhtiön kassavirta oli vielä vuonna 2024 positiivinen, mutta viime vuonna se kääntyi negatiiviseksi.

Liiketoiminta tuotti ennen rahoituseriä ja veroja 9,7 miljoonaa euroa kassavirtaa. Kassasta maksettiin kuitenkin korkoja 24,5 miljoonaa ja saatiin korkoja 7,6 miljoonaa. Lopulta liiketoiminnan rahavirta oli 7,3 miljoonaa euroa pakkasella.

Ilmatarilla on edellisten tilikausien tappiota yhteensä 200,5 miljoonaa euroa.

Omistajat ovat joutuneet rahoittamaan yhtiötä lisää. Yhtiön taseessa oli 232 miljoonaa euroa omistajien sijoituksia sijoitetun vapaan oman pääoman rahastossa (SVOP). SVOP-rahasto on oman pääoman kirjanpidollinen erä, johon voidaan kirjata omistajien yhtiöön tekemät sijoitukset, joita ei merkitä osakepääomaan.

Omistajat antoivat tilikauden aikana yritykselle kolme vaihtovelkakirjalainaa. Tilikauden jälkeen yhtiö on nostanut uutta velkakirjalainaa omistajiltaan tämän vuoden kesäkuussa 7 miljoonan euron edestä.

Vaihtovelkakirjalaina on yritykselle annettu laina, jonka lainanantaja voi tietyin ehdoin vaihtaa yrityksen osakkeiksi.

Velkaantuminen on näkynyt myös muualla.

Yrityksellä on ollut rahoitussopimuksissa vakavaraisuuteen liittyviä kovenanttiehtoja, joiden rikkoutuminen voi johtaa luoton irtisanomiseen. Ehdot eivät ole kaikilta osin täyttyneet tilikauden aikana, mutta pankeilta on saatu asiaan liittyen niin sanotut ”waiverit”. Tämä tarkoittaa pankin antamaan poikkeuslupaa olla noudattamatta tiettyä lainaehtoa.

Tilintarkastajalta löytyy lisäksi huomautus, että tilinpäätös on jätetty myöhässä.

Ilmatar on pääosin ranskalaisen pääomasijoitusyhtiö Omnes Capitalin hallinnoimien rahastojen omistuksessa.

Ilmatarin toimitusjohtaja Juha-Pekka Weckström vastaa MT:lle sähköpostitse, että yhtiön tilanne on kehittynyt suunnitelman mukaisesti.

”Kuten monessa muussakin kasvuyhtiössä, liiketoiminnassamme kulut syntyvät ennen tuottoja. Noin kolmasosa nykyisestä tuotantokapasiteetistamme otettiin käyttöön vuoden 2025 aikana. Tuotantovolyymimme ja liiketoimintamme kasvaa merkittävästi vuonna 2026 samaan aikaan, kun kulumme ovat pienentyneet”, Weckström kirjoittaa.

Toimitusjohtaja nostaa esille, että yrityksen käyttökate on ollut positiivinen jo toista vuotta ja saman kehityksen uskotaan jatkuvan. Rahoituskulut heikentävät silti jatkossakin taloutta.

”Tilikauden tulosta rasittavat vielä jonkin aikaa lainojen korkokulut, joiden ennakoidaan pienentyvän merkittävästi tuulivoimaloiden noin 40 vuoden elinkaaren aikana.”

Pitääkö yritys nykyistä velkamäärää kestävänä?

”Kasvuvaiheessa velkaa on tyypillisesti paljon. Ilmattaren tarkoitus on jatkaa kasvuaan ja pääomittaa tasettaan tarpeen mukaan, kuten tähänkin asti”, Weckström vastaa.

Toimitusjohtaja korostaa, että sähkön markkinahinnan voimakas vaihtelu vaikuttaa merkittävästi yhtiön tulokseen. Viime ja edellisvuoden sähkön hintataso on ollut hänen mukaansa haasteellinen Ilmattarelle sekä muille alan toimijoille.

Weckström sanoo tilanteen kohentuvan tällä saralla. Yhtiön toimintakertomuksessa todetaan, että markkinanäkymä on parantunut, koska sähkönkulutusta kasvattavia datakeskushankkeita on julkaistu Suomessa kiihtyvällä tahdilla.

”Tämänhetkinen markkinahinta ja ennustettu pitkän aikavälin sähkön hintakehitys sekä sähkön kysynnän voimakas kasvu ovat tasolla, joka mahdollistaa kannattavan liiketoiminnan.”