Takatalvi on yhtä aikaa kamala ja kaunis

”Huhtikuu on kuukausista julmin”, todetaan T.S. Eliotin kuuluisan runon alkusäkeessä.

Takatalvelle ei ole meteorologisesti tarkkaa määritelmää. Kyseessä on keväälle osuva kylmä jakso, johon liittyy lumisateita ja ainakin pieniä pakkasia.

Jos maaliskuussa tulee lunta ja pakkasta, kyse ei ole takatalvesta. Maaliskuu on talvikuukausi ja silloin pitäisikin olla vielä kylmää.

Huhti–toukokuussa terminen kevät on yleensä jo alkanut eli vuorokauden keskilämpötila pysyttelee nollan ja plus kymmenen asteen välillä. Jos vielä silloin iskee lumipyry pakkasineen, voidaan puhua takatalvesta – kevät on siis ottanut takapakkia.

Hento hyönteissyöjä, punarinta, joutuu koville takatalven iskiessä. Kuva: Juho Rahkonen

Muuttolinnut tekevät matkapäätöksensä reitillä vallitsevien säiden perusteella – ei niillä ole käytössä satelliittidataa tai tietokonemallinnuksia. Kun säät alkavat lämmetä, ne suuntaavat nokan pohjoiseen pesimäalueilleen.

Jos takatalvi iskee päälle kohdemaassa, linnut saattavat tehdä u-käännöksen ja lentää takaisin etelämmäksi odottamaan säiden paranemista.

Viime vuonna huhtikuun lopulla Etelä-Suomeen iski kunnon lumimyräkkä, vaikka terminen kevät oli jo päässyt hyvään vauhtiin.

Huhtikuun 2024 takatalvi oli linnuille hankalin pitkään aikaan. Sen seurauksena moni lintu lähti pakomatkalle takaisin etelään. Ne, jotka olivat liian väsyneitä lähteäkseen takaisin, hakeutuivat ruokintapaikoille. Ihmisten pitämät lintulaudat pelastivat lukemattomien siivekkäiden hengen.

Lintulaudoille hakeutui sellaisia lajeja, joita niillä ei normaalisti nähdä, esimerkiksi peippoja, järripeippoja, pajusirkkuja, kottaraisia, rautiaisia ja punarintoja.

Takatalvi on aina enemmän tai vähemmän yllättävä tapahtuma, mutta pohjoiset luontokappaleet ovat sopeutuneet siihenkin mahdollisuuteen. Esimerkiksi sammakonkutu ei kuole, vaikka lämpötila menisi pakkaselle silloin, kun kutu on jo ehditty laskea lammikkoon.

Moni varhain keväällä kukkiva kasvi on varautunut mahdolliseen takatalveen. Pajunkissoilla on lämpöinen karvapeite, ja karvaiset kylmänkukat ovat jo nimensä mukaisesti takatalven kestäviä.

Takatalvi on yllättänyt jo kukkaan ehtineet sinivuokot. Kuva: Juho Rahkonen

Voisi luulla, että kylmä takatalvi nitistäisi ensimmäisenä hyönteiset, ovathan ne niin hentoja. Mutta hyönteiset vain menevät kohmeeseen odottamaan säiden kohentumista. Takatalvesta sen sijaan kärsivät hyönteisiä syövät linnut.

Monet muuttolinnut saapuvatkin Suomeen vasta sitten, kun kevät on muuttunut kesäksi, eli toukokuun jälkipuoliskolla. Ne eivät halua ottaa sitä riskiä, että takatalvi vie ilmasta kaiken hyönteisravinnon. Etenkin tervapääsky on laji, joka ei kestäisi mietoakaan takatalvea.

Kaikkina vuosina ainakaan eteläiseen Suomeen ei tule varsinaista takatalvea.

Vaikka niin mielelläni näkisin kevään edistyvän ja lämmön lisääntyvän, huhti–toukokuussa tuleva lumisade on aina jotenkin mieleenpainuva tapahtuma. Mitä ankarampi sää, sitä mielenkiintoisemmat luontokuvat.