Radassa näkyvä mutka on 400 metrin päässä tasoristeyksestä, jolloin 140 kilometrin tuntinopeudella ajava juna saapuu mutkasta Kuva: Kari Lindholm
Video: Metsätien tasoristeys on vaaran paikka tukkirekalle
Vartioimaton tasoristeys on junarataa ylittävälle pitkälle ajoneuvolle vaarallinen. Kokenut liikennepoliisi madaltaisi junien nopeuksia tasoristeyksissä.Tilaajalle
Metsätien pientareet vesakoituvat jo muutamassa vuodessa, jolloin näkyvyys tasoristeykseen heikkenee. Kuva: Kari LindholmOsa vartioimattomista tasoristeyksistä sijaitsee edelleen metsäteillä ja yksityisteillä, vaikka tasoristeysten määrää on vähennetty viimeksi kuluneiden 25 vuoden aikana voimakkaasti.
Kun junien ajonopeudet nousivat rataverkon sähköistämisen myötä, vartioimattomien tasoristeysten turvallisuus vastaavasti heikentyi.
“Tasoristeyksen ylittäminen on erityisen vaarallista pitkälle ajoneuvoyhdistelmälle, kuten tukkirekalle tai perävaunua vetävälle traktorille, sillä radan ylittäminen vaatii yllättävän paljon aikaa”, kokenut liikennepoliisi, komisario evp. Jyrki Haapala kertoo.
Vaaralliseksi radan ylittämisen tekee etenkin se, ettei läheskään kaikissa tasoristeyksissä ole junan korkean ajonopeuden edellyttämää näkemäaluetta.
“Vaarallisuus korostuu etenkin talvikelillä, jos tasoristeys on ylämäessä, ja jos rekka joutuu siihen kuorman kanssa pysähtymään. Täysperävaunullinen puutavara-auto vaatii silloin lähes puoli minuuttia radan ylitykseen”, puuta kuljettavan Jouko Peltoniemi Oy:n toimitusjohtaja Pekka Peltoniemi Kemijärveltä sanoo.
Juna ajaa tasoristeyksiin osalla rataverkkoa korkeintaan 140 kilometrin tuntinopeudella, mikä on Jyrki Haapalan mielestä “jo varsin suolainen vauhti”. Osalla rataverkkoa juna ajaa tasoristeyksiin vielä suuremmalla nopeudella.
Haapala ehdottaa, että radan ylläpitäjän ja radan käyttäjän vastuuta laajennettaisiin entistä enemmän radan turvallisen ylittämisen takaamiseen.
“Ei ole kohtuullista, että vastuuta sälytetään liian suuressa määrin radan ylittäjälle, mikäli tasoristeyksen turvallisuuspuitteet eivät ole kunnossa”, Haapala sanoo.
”Ei ole kohtuullista, että vastuuta sälytetään liian suuressa määrin radan ylittäjälle, mikäli tasoristeyksen turvallisuuspuitteet eivät ole kunnossa.”
Tasoristeysten näkemää rajoittavat usein puusto ja vesakko, radan mutkat, maavallit ja kallioleikkaukset sekä radan vierellä olevat sähköpylväät ja rakennukset, jolloin näkemäalue on huonoimmillaan noin 300 metrin luokkaa.
Haapalan mukaan näkemäalueet on sovitettava niiden ajoneuvojen tarpeisiin, jotka radan hitaimmin ylittävät.
“Tukkirekka vaatii monin verroin enemmän ylitysaikaa kuin henkilöauto, joten esimerkiksi metsätien tasoristeykset tulisi rakentaa rekan ehdoilla.”
Tasoristeyksen eteen seisahtunut ajoneuvoyhdistelmä vaatii radan ylittämiseen kuormasta ja olosuhteista riippuen 19-28 sekunnin ajan. Asiasta on tehty tutkimus.
Junan ajaessa 140 km tuntinopeudella se etenee yhdessä sekunnissa noin 40 metrin matkan. Vastaavasti 400 metriä taittuu 10 sekunnissa. Rekan tarvitseman 28 sekunnin aikana juna kulkee 1 120 metriä.
Haapala penää yhteiskunnallista keskustelua siitä, onko tasoristeykseen ajavien junien nopeus nykyisellään liian korkea, ja voisiko junien nopeuksia entisestään rajoittaa vilkkaimpien vartioimattomien tasoristeysten kohdalla.
“Sillä ei ole merkitystä, saapuko juna Helsinkiin 15 minuuttia myöhemmin, mutta sillä on merkitystä, jos tasoristeyksessä tapahtuu onnettomuus junan liian suuren tilannenopeuden takia.”
“Sillä ei ole merkitystä, saapuko juna Helsinkiin 15 minuuttia myöhemmin, mutta sillä on merkitystä, jos tasoristeyksessä tapahtuu onnettomuus junan liian suuren tilannenopeuden takia.”
Rataverkkoa ylläpitävän Väyläviraston mukaan junien nopeudet on ohjeistettu 140 kilometriin tunnissa, mikäli rata-osuudella on suuri määrä tasoristeyksiä. Tällaisia osuuksia ovat Kuopio-Oulu, Rovaniemi-Oulu, Tampere-Pori, Tampere-Turku, Seinäjoki-Vaasa ja Jyväskylä-Pieksämäki.
“Ei ole tavatonta, että aikataulusta myöhässä oleva juna kuroo aikataulua kiinni ajamalla kovempaa myös tasoristeyksiin. Junan kuljettaja ottaa siinä melkoisen riskin. Junien ylinopeuksia ei ole sanktioitu lainsäätäjän taholta, eikä niillä ole VR:n ulkopuolista kontrollia”, Haapala huomauttaa.
Monilla maaseutua halkovilla rataosuuksilla tasoristeysten määrä on vähäisempi, jolloin juna ajaa enimmillään 160-200 kilometrin tuntinopeudella.
Haapala korostaa, että junan nopeutta ja etäisyyttä on erittäin vaikea arvioida oikein, ja siksi junan 140 kilometrin tuntinopeus – saati korkeampi nopeus – tulee usein täytenä yllätyksenä tasoristeykseen saapuvalle tienkäyttäjälle.
Näköhavaintonsa perusteella ihminen virheellisesti ajattelee junan olevan todellista kauempana, ja junan nopeus arvioidaan liian pieneksi.
“Vesi- ja lumisade heikentävät näkyvyyttä, ja pimeys tekee junan nopeuden ja etäisyyden arvioinnin suorastaan mahdottomaksi”, Jyrki Haapala sanoo.
Junien ajonopeuksia ja reittejä voi seurata VR:n Radalla -sivustolta, jossa junat näytetään karttapohjalla reaaliajassa.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
