

Kokenut metsäkoneurakoitsija Pentti Pernaa, 62, on seurannut Suomussalmen Hukkajoen raakkutuhoja kahdenlaisella mielellä. Vaikka metsäkoneiden aiheuttamat tuhot ovat suuret, toivoisi hän malttia uutisointiin.
”Uutisointi on mennyt jo jonkin verran yli. Raakut tuntuvan toisinaan olevan ihmisiä merkittävämpiä. On kuitenkin tärkeää käydä läpi tapahtuneet virheet ja tehdä sen jälkeen tarvittavat toimenpiteet.”
Lapualainen sanoo toimivansa metsässä luontoa kunnioittaen. Raakkuja hän ei ole kuitenkaan kohdannut.
”Ainoat kierrettävät paikat ovat olleet muinaishautoja. Ne on merkattu hyvin karttoihin, eli kiertäminen käy huomattavasti helpommin kuin raakkujen kohdalla.”
Lapualainen Pernaa aloitti metsäkoneyrittäjänä vuonna 1994. Sitä ennen hän työskenteli maatalouden sekä kaivinkoneurakoinnin parissa.
”Päätin lähteä metsäkoneyrittäjäksi, koska töitä oli tarjolla. Erityisen merkittävä oli yhteistyö paikallisen metsänhoitoyhdistyksen kanssa.”
Pernaa työskentelee kahdella hakkuukoneella sekä ajokoneella Isossakyrössä, Lapualla ja Seinäjoen Nurmossa pääasiassa metsänhoitoyhdistykselle. Vierasta työvoimaa hän ei käytä.
”Olen tehnyt yksin koko ajan. Jos on reklamoitavaa, tulee palaute heti oikeaan osoitteeseen. Minulle on kunnia-asia tehdä hyvää jälkeä, sillä se tuo uutta työtä.”
Hän huoltaa ja korjaa kaluston pääasiassa itse. Pernaa on käynyt ammattikoulun autoasentajalinjan.

”Muutoin olen opetellut asiat itse. Kaikenlainen korjaaminen ja itsetekeminen on kiinnostanut mopoajoista lähtien. Juuri mielenkiinto korjaamiseen on ollut kantava voima, olen aina halunnut oppia uutta.”
Pernaa sanoo omien käsien taidon hyödyttävän monissa asioissa.
”Kun tekee huollon ja korjaamisen itse, on kone nopeasti takasin ajossa, samalla säästyy myös rahaa. On iso apu osata korjata vikoja metsässäkin, silloin kun se on ylipäätään mahdollista. Toki joskus tulee eteen tilanne, ettei oma pää riitä, silloin turvaudun apuvoimiin.”
Kokeneen yrittäjän ajatukset ja käsien jälki näkyy omissa työvälineissä. Hänellä on käytössä Nokka Joker -metsätyökone, mikä on kokenut radikaalin muutoksen eteläpohjalaisen käsissä. Kone valmistui vuonna 2020. Koneen kokonaisleveys on 2,3 metriä, telien leveys kahdeksankymmentä senttiä ja painoa noin kahdeksan tonnia.
”Lähtöideana oli, että halusin telakoneen, millä pääsee pehmeälle maalle, minne ei pyöräkoneella ole asiaa. Tavoite oli siis saada koneen pintapaine mahdollisimman pieneksi.”
Hän uudisti ensimmäisenä koneen alustan, sen jälkeen työ eteni muihin vaiheisiin.
”Tein uusiksi telit, teloiksi on laitettu päistään taitetut kaivurilaput. Koneen runko on hiekkapuhallettu ja maalattu. Lisäksi sähkötöitä ja hydrauliikkaa on tehty uusiksi. Työt kestivät puolisentoista vuotta. Tein lähes kaiken itse, apua tarvitsin ainoastaan nosturin ohjauslaitteeseen.”
Kone on saanut huomiota, sen toiminta ja ominaisuudet kiinnostavat.
”Joitakin yrittäjiä on käynyt katsomassa. Kerron mielelläni koneesta ja se toiminnasta.”
Hän on myös tehnyt harvesteripäähän kiinnitettävän hydraulisen halkaisuterän. Se ei ole kuitenkaan tällä hetkellä hakkuukoneessa, vaan odottaa myöhempää käyttöä varastossa. Idea laitteen syntyyn lähti metsänhoitoyhdistykseltä.

”Työnjohto heitti puolivitsinä, että kehitäppä sellainen laite, millä energiapuun saa halki hakkuun yhteydessä. Tällainen toimenpide edesauttaisi puun kuivumista. Niinpä päätin tarttua hommaan, ja halkaisulaite syntyi.”
”Jotkut epäilivät aluksi halkaisun toimivuutta, mutta se onnistui telasyötöllä mainiosti. Tämä sen vuoksi, että laite ottaa rungosta kiinni pidemmältä matkalta kuin rullasyöttö.”
Myös uusia ideoita on muhimassa Pernaan mielessä.
”Niitä syntyy kun ajelee koneita yksin metsässä. En kuitenkaan vielä paljasta, millaisia uusia suunnitelmia minulla on. Ydinajatus on synnyttää sellaista, mitä tarvitaan, mutta sitä ei ole suoraan saatavana.”
Yrittäjän mieli myös lepää metsässä, erityisesti marjamatkat ovat mieluisia.

”Metsä rauhoittaa, siellä on hyvä olla. Niin töissä kuin vapaa-ajalla tulee myös nähtyä kaikenlaisia eläimiä. Taannoin oli kuitenkin parempi, etten nähnyt, ainoastaan kuulin. Olin tuolloin kävelemässä koneelta autolle, kun metsästä kuului karhun murinaa, onneksi muuta ei tapahtunut.”
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
