Metsäalan monimuotoisuustyö alkaa kantaa hedelmää: Maanmuokkauksen keventyminen näkyy mustikan runsastumisena

Metsäsektorin luonnon monimuotoisuuden eteen tekemän työn tulokset ovat alkaneet näkyä metsissä.

”Mustikkavarvustot ovat runsastuneet”, kertoo Luonnonvarakeskus Luken tutkija Raisa Mäkipää.

Kasvillisuusinventoiteja tehtiin Suomen metsissä vielä 1980–1990-luvuilla, mutta sen jälkeen työ jäi tauolle. Toissa vuonna alkaneessa metsien aluskasvillisuutta tutkivassa Operaatio Mustikassa selvitetään kasvilajien esiintymisalueiden ja runsauden muutoksia.

Etukäteen tutkijat uskoivat, että metsien aluskasvillisuuden tila olisi mennyt inventointitauon aikana huononmpaan suuntaan. Toisin kävi.

Suurin syy mustikan runsastumiseen näyttäisi olevan maanmuokkauksen painopisteen muuttuminen laikutuksesta mätästykseen. Kun maata muokataan vain mättäiden kohdalta, mustikan maavarret eivät katkeile yhtä pahasti.

Mustikan lisäksi myös muun muassa puolukka sekä seinä- ja metsäkerrossammal ovat runsastuneet 1990-luvun jälkeen. Myös lahopuun, säästöpuiden ja järeiden haapojen määrät ovat olleet kasvussa.

”Järeiden yli 30-senttisten haapojen määrä on kasvanut 0,2 kuutiosta 1,4 kuutioon hehtaarilla. Määrä on kuusinkertaistunut 1980-luvulta”, sanoo Luken johtava tutkija Kari T. Korhonen.

Vaikka metsäkasvillisuus on runsastunut viime vuosikymmeninä, suokasvilajeilla taantuminen on sen sijaan jatkunut.

Pääsyynä ovat jo aiemmin tehdyt ojitukset. Kun ojitettu suo kuivuu, muuttuu myös suokasvillisuus hiljalleen kangasmetsien kasvillisuudeksi.

”Kuivuminen ajaa suolajistoa ahdinkoon. Soiden turhaa kuivattamista tulisi välttää”, Mäkipää sanoo.

Tuoreilla kankailla viihtyvä metsäkerrossammal on runsastunut Suomen metsissä 1990-luvun jälkeen.  Kuva: Tuomo Kesäläinen

Metsäteollisuus ja Sahateollisuus julkaisevat kesällä yhteisen teollisuuden monimuotoisuuskartan. Luken lisäksi hankkeessa ovat mukana Itä-Suomen yliopisto, Metsäteho Oy, Paikkatietokeskus ja Tapio Palvelut Oy.

Metsien aluskasvillisuuden inventointi on osa teollisuuden ja tutkimuslaitosten yhteistyötä, jossa selvitetään metsäsektorin eri toimien vaikutusta metsien monimuotoisuuteen.

Alkuvuonna julkaistuista tutkimustuloksista kerrottiin keskiviikkona Metsäteollisuus ry:n ja Sahateollisuus ry:n järjestämällä mediaretkellä UPM:n metsätilalla Harvialassa Janakkalassa. Lisäksi metsäteollisuus esitteli erilaisia luonnon monimuotoisuuttaa lisääviä talousmetsien luonnonhoidon keinoja.

Näitä ovat muun muassa säästöpuiden ja lahopuun jättäminen, vesistöjen suojakaistat, sekapuustoisuus ja riistatiheiköt. Myös metsänhoidon menetelmillä voi vaikuttaa monimuotoisuuteen ja vesitalouteen erityisesti suometsissä.

”Vältetään rehevissä korvissa avohakkuita ja suositaan jatkuvaa kasvatusta”, sanoi Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi.