Juha Viirimäki toivoo, että tuulivoimayhtiöt tekisivät yhteistyötä maanomistajien kanssa linjojen rakentamisessa. Kuva: Johannes Tervo
Linjan alustat hyötykäyttöön
Pelkästään Etelä-Pohjanmaalla on 2 600 hehtaaria maata voimalinjojen alla.TilaajalleYlistaro
Tälle palstalle on Ylistaron Liutulan kylässä on rakennettu mallialue linjojen alustojen hyödyntämisestä. Kuva: Johannes TervoTuuli- ja aurinkovoimalat ovat viime vuosina lisääntyneet vauhdilla, ja niissä tuotettu sähkö pitää saada yhdistettyä valtakunnan verkkoon. Yhä useampi maanomistaja on joutunut tahtomattaan osalliseksi energiatuotannon vihreään siirtymään: uusia voimalinjoja on rakennettu ja entisiä levennetty.
Maanomistajille linjoista on koitunut lähinnä riesaa. Voimalinjan alustalla ei voi kasvattaa puita tavanomaiseen tapaan, ja lunastuskorvaukset on koettu riittämättömiksi haittaan verrattuna.
Voimalinjan alustalla ei voi kasvattaa puita tavanomaiseen tapaan.
Linjan kanssa on kuitenkin elettävä, jos sellainen omalle palstalle sattuu. Ylistarolaisen metsänomistajan Juha Viirimäen Liutulan kylästä ostamaa tilaa halkoo 30–40 metriä leveä 110-kilovolttinen voimalinja. Linja rajoittuu peltoon, ja sinne on aikanaan rakennettu myös tie. Niinpä kohde valikoitui mallialueeksi, kun metsäkeskuksen hankkeeseen tarvittiin sopiva paikka.
Hankkeessa alueelle rakennettiin esittelykohteita voimalinjojen alustojen hyötykäytöstä. Tyypillisesti sähkölinjalle sopii joulukuusiviljelmä, mutta lukuisia muitakin vaihtoehtoja on.
”Pelkästään Etelä-Pohjanmaalla on 2 600 hehtaaria maata voimalinjojen alla. Kaikki ei sovellu kaikkeen, mutta huonolla prosentilla näitä alueita on hyödynnetty”, sanoo projektipäällikkö Jussi Laurila Suomen metsäkeskuksesta.
Jos linjan alle johtaa hyvä tie, myös reunametsää on helppoa hyödyntää, sanoo Jussi Laurila. Kuva: Johannes TervoLaurila korostaa, että ensinnäkin ehdottoman tärkeää on sähköturvallisuuden huomiointi.
”Sähkölinjalla toimittaessa on potentiaalinen hengenvaara, ja sen mukaan on toimittava.”
Mitään kolmea metriä korkeampaa ei saa kasvattaa eikä rakentaa. ”Voimayhtiöltä pitää pyytää risteämälausuntoa. Siinä yhtiö ottaa kantaa, voiko alueella toimia vai ei. Jos tulee lupa, toiminnassa pitää noudattaa sähköturvallisuusopasta.”
Jos alueella tehdään konetöitä, puomi ei saa ulottua kolmea metriä lähemmäs 110 kilovoltin voimajohdinta. ”Siinä on valokaaren riski ja sen seurauksena hengenvaara. Kaivinkoneen pitää olla myös maadoitettu esimerkiksi niin, että maahan työnnetty rautakanki on yhdistetty kuparijohdolla koneeseen.”
Kun sähköyhtiölle on ilmoitettu alusmaan käytöstä, yhtiö merkitsee omiin karttatietoihinsa, ettei aluetta enää raivata. Velvollisuus huolehtia raivauksesta siirtyy tällöin maanomistajalle.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
