
Ylistarolaisen metsänomistajan Juha Viirimäen maalle valmistui viime vuonna voimalinjojen alustan hyödyntämisen mallikohde. Viirimäen omistama alue soveltui tarkoitukseen hyvin, sillä alueen edellinen omistaja oli jo muokannut sähkölinjan kupeeseen lintukosteikon. Alueella voi nyt tutustua yli 20 vaihtoehtoon, miten linjojen alusmaita ja reunametsiä voi hyödyntää.
Viirimäen tilakokonaisuudessa on 73 hehtaaria peltoa ja 340 hehtaaria metsää. Ensimmäisen oman metsätilan Viirimäki osti jo vuonna 1994, jolloin hän oli 23-vuotias. Tilakeskus sijaitsee Ylistaron Kainastolla, ja myös tilan maat sijaitsevat pääosin Ylistarossa.
”Tavoitteenani on ostaa yksi metsäpalsta joka vuosi. Nykyään en ole järin innostunut julkisesti myyntiin tulevista kohteista”, Viirimäki kertoo.
”Suometsiä en osta lainkaan.”
Nykyään Viirimäki sulkee osan ostokohteista suoralta kädeltä pois. ”Suometsiä en osta lainkaan. Niissä on hankaluuksia puun korjuussa. Ojituspalveluja ei saa, ja jollain pitäisi saada vesi pois. Jos ojat eivät ole kunnossa, puu ei kasva entiseen malliin.”

Viirimäki toivoo, että tuulivoimayhtiöt tekisivät yhteistyötä maanomistajien kanssa linjojen rakentamisessa.
”Jotta maankäytön haitta saataisiin mahdollisimman pieneksi. Ymmärrän, että sähköä pitää siirtää”, hän pohtii.
Suurin hankaluus linjoista koituu sen vuoksi, että niitä on pakko varoa. ”Tätä ikuista riesaa ei korvata mitenkään.”
Viirimäki ei aio omistaa metsiään ikuisesti, vaan hän suunnittelee jo aktiivisesti siirtymää seuraavalle sukupolvelle.

”Ajattelen niin, että nuoret pitäisi ottaa mukaan tilan asioihin jo varhaisessa vaiheessa. Itselläni on tavoitteena luopua metsistä viimeistään 65-vuotiaana. Olen luottavainen, että joku lapsista jatkaa.”
Ikä: 54 vuotta.
Metsänomistaja ja maanviljelijä Seinäjoen Ylistarosta. Työskentelee metsäkeskuksessa projektipäällikkönä.
Koulutus: Metsätalousinsinööri AMK ja maatalouden ammattitutkinto.
Harrastukset: Hiihto, raviurheilu ja jääkiekkoseura Vaasan Sportin peleissä käyminen. Veikko Vionojan taiteen keräily.
Yhteisomistushevonen Taivartti, jota valmentaa Antti Ojanperä ja hoitaa Varpu Säteri.
Perheeseen kuuluvat ravitsemusalalla työskentelevä vaimo, tytär ja poika.
Päivätyö metsäkeskuksessa on tarjonnut Viirimäelle kiinnostavia uudenlaisia näkökulmia metsätalouteen. Hän on perehtynyt muun muassa luonnontuotteiden hyödyntämiseen ja metsänhoitotyön vaikutuksiin fyysisen kunnon ylläpidossa. Tässä suhteessa mies elää kuten opettaa.
”Raivaussahatyötä teen niin paljon kuin kerkeän, mutta käytän myös ostopalveluja.”
Julkisuudessa käytävä keskustelu metsätaloudesta harmittaa Viirimäkeä.
”Esimerkiksi tiettyjen tiedotusvälineiden kautta tuleva kanta jatkuvasta kasvatuksesta. Tälläkin hetkellä koneenkuljettajista on pulaa. Jos puut joudutaan korjaamaan neljä kertaa suuremmalta alueelta, siinä loppuvat vientitulot ja pian Yleisradiokin.”
Hän epäilee, että omalla tilalla pienaukkoihin siirtyminen olisi mahdoton yhtälö.
”Nyt se on minulla pääkopassa, mitä missäkin pitää tehdä ja missä mennään milläkin kohteella.”
Tee uudistustyöt nopeasti.
Optimoi, mitä uudistusmateriaalia viljelyssä tarvitaan.
Mieti, onko mahdollista kylvää.
Tee taimikonhoito ajallaan.
Loput työt hoituvat koneellisesti – voit nostaa jalat pöydälle!
Maataloudessa kasvinviljelyn huono kannattavuus mietityttää. ”Kun koneiden hinta on noussut, on hankalaa investoida ja pitää kalustoa yllä. Olen 30 vuotta viljellyt ja se on kuin löisi päätään Karjalan mäntyyn.”
Silti hän ei kannusta lapsiaan myymään peltoja. ”Olen aina sanonut, että jos ette itse viljele, pellot kannattaa vuokrata eikä myydä. Sitä ei voi tietää, jos viljely vielä jonain päivänä nousee arvoon ja kannattavaksi, ja jos tulevaisuudessa kasvaa maahenkinen sukupolvi. On mistä jatkaa.”
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
