Trooppista metsää hävisi viime vuonna 18 jalkapallokentällistä minuutissa – mitä Brasilian ilmastokokous tekee asialle?

Metsäkadon hillintä on polttopisteessä YK:n ilmastokokouksessa (COP 30) marraskuussa Brasilian Belémissä. Isäntämaa itse on hävittänyt Amazonin sademetsää vauhdilla.

Vuonna 2024 trooppista luonnonmetsää tuhoutui huimat 6,7 miljoonaa hehtaaria. Se tarkoittaa, että sademetsää hävisi 18 jalkapallokentällistä joka minuutti. Määrä on kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2023.

Hävityksestä 70 prosenttia tapahtui Amazonin alueella Brasiliassa, Boliviassa, Perussa ja Kolumbiassa. Amazonin metsistä on hävinnyt tai pirstoutunut jo noin kolmannes.

Kuva: © Andre Dib / WWF-Brazil

WWF Suomen kansainvälinen metsäasiantuntija Maija Kaukonen kertoo, että viime vuonna metsäpalot olivat pahimmat yli 20 vuoteen. Metsäpaloja lisäävät ilmastonmuutoksen aiheuttama kuivuus ja ihmisen toiminta.

Vuoden 2024 metsäkadosta aiheutui 3,1 gigatonnin hiilidioksidipäästö, joka vastaa Intian vuotuisia fossiilisia päästöjä. Samalla menetetään ekosysteemien kyky sitoa hiiltä. Aiemmin sademetsät ja muu kasvillisuus ovat sitoneet liki kolmanneksen fossiilisten polttoaineiden vuotuisista päästöistä.

Luonnon monimuotoisuus heikkenee myös. Vuodesta 1970 metsistä riippuvaisten lajien populaatiot ovat pienentyneet noin 79 prosenttia globaalisti.

Trooppisia metsiä raivataan pelloiksi ja laitumiksi. Kaukosen mukaan ongelma on, ettei pystyyn jätettävällä metsällä ole arvoa.

”Tavallaan on aina kannattava hakata metsä alas ja laittaa tilalle ihan mitä tahansa muuta.”

Metsäkatoa edistäviin tukiin käytetään maailmanlaajuisesti sata kertaa enemmän rahaa kuin metsien suojeluun. Vapaaehtoiset sitoumukset ja sertifiointi eivät ole suuntaa muuttaneet.

Globaali tavoite on pysäyttää metsien katoaminen vuoteen 2030 mennessä. WWF vaatii tavoitteen sitomista vahvemmin mukaan ilmastosopimukseen.

Brasilian ilmastokokouksessa avataan Tropical Forest Forever Facility -rahasto, johon valtioiden toivotaan osallistuvan. Brasilia itse laittaa luonnonmetsien suojelemista edistävään rahastoon miljardin dollarin pesämunan.

Tavoitteena on saada kasaan 125 miljardia dollaria. Katseet kääntyvät muun muassa Saksan, Norjan ja Arabiemiraattien suuntaan.

Tarkoitus on ohjata rahaa kansallisten metsäohjelmien kautta metsien suojelutyöhön. Viidennes rahoituksesta suunnataan alkuperäiskansoille ja paikallisille yhteisöille. Suojelutyön toteutusta on jalkautettava myös yrityksille, aluehallinnolle, tutkijoille ja järjestöille.

WWF-verkoston ilmasto- ja energiapolitiikan johtaja, brasilialainen Fernanda Carvalho kertoo, että Brasilia haluaa olla aktiivinen toimija ilmasto-ongelman selättämisessä. Uudet tuulet ovat puhaltaneet jo pari vuotta presidentti Luiz Inácio Lula da Silvan kaudella.

”Sitä ennen meillä oli neljä vaikeaa vuotta oikeistopopulistisen hallituksen aikana, joka jopa flirttaili ilmastonmuutoksen kieltämisen kanssa”, Carvalho toteaa ja lisää, että nyt myös kansalaisyhteiskunnan näkyvä osallistuminen ilmastokysymysten ratkaisemiseen on jälleen mahdollista. Luvassa on marsseja ja mielenosoituksia.

Metsäkadon hillitsemisen ohella Brasiliassa painotetaan oikeudenmukaista siirtymää eli käytännössä rahoitusta kehittyville maille ja paikallisyhteisöille sekä fossiilisten polttoaineiden käytön alasajoa

Nykyiset valtioiden kansalliset ilmastosuunnitelmat eivät riitä hillitsemään ilmaston kuumenemista niin, että se pysyisi korkeintaan 1,5 asteessa. Lisätoimia tarvitaan.