Näin Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusliitto perustelee vaatimusta poistaa vapaa-ajankalastajilta saaliin myyntioikeus
Vapaa-ajankalastajien harjoittama pienimuotoinenkin kalanmyynti halutaan kieltää. MT selvitti syitä monia ihmetyttäneelle vaatimukselle.Tilaajalle
Teknologia yhdessä tehokkaiden kalastusmuotojen kanssa on tehostanut vapakalastusta. Saaliit voivat olla suuria. Kuva: Kimmo HaimiVuonna 2016 voimaan astunut kalastuslaki on mahdollistanut sisävesillä vapaa-ajankalastajille pienimuotoisen itse pyydetyn kalan myynnin. Nykyisen kalastuslain perusteella vapaa-ajankalastaja on voinut myydä sisävesiltä pyydettyä kalaa korkeintaan sata kiloa ja maksimissaan 300 rapua vuodessa. Tulo ei ole ollut verovapaata.
Nyt alan järjestöt ovat yhteisrintamassa vaatimassa pikaisia muutoksia kalastuslakiin ja haluavat kieltää pienimuotoisenkin myynnin. Tämä on herättänyt monissa ihmetystä.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) perustelee kantaansa sillä, että jo nykyistä kalastuslakia tehtäessä järjestö linjasi selkeästi, ettei kalojen myynti kuulu vapaa-ajankalastukseen. Lisäksi lakiesitys on linjassa SVK:n Kalastajan etiketin kanssa.
”Jos kalaa haluaa pyytää myyntiin, on syytä rekisteröityä kaupalliseksi kalastajaksi ja hankkia asianmukaiset luvat”, SVK:n toiminnanjohtaja Olli Saari kiteyttää.
”Asia on noussut nyt esiin siksi, että kehittyvä teknologia tekee kalastamisesta paljon aiempaa tehokkaampaa.”
Saaren mukaan SVK:n keskeinen intressi on turvata vapaa-ajankalastusta varten säädettyjen yleiskalastusoikeuksien säilyminen ja vahvistuminen.
”Vaikka verkkokalastus on vähentynyt, on sen tilalla kalaa pyydetty enenevästi vapavälinein. Asia on noussut nyt esiin siksi, että kehittyvä teknologia tekee kalastamisesta paljon aiempaa tehokkaampaa – yhdelläkin vavalla voidaan pyytää merkittäviä määriä kalaa”, Saari toteaa.
Hän muistuttaa, että kalakantojen näkökulmasta voi esiintyä ainakin paikallisia ongelmia, mikäli kaupallisten intressien takia harrastajat tarkoituksella pyytävät kalaa yli oman tarpeen.
”Nyt esitetyn lakimuutoksen myötä vastuu siirtyy kalastusoikeuden haltijoille – heidän tulee arvioida, riittääkö hallinnoimissaan vesissä kalaa myös kaupalliseen pyyntiin ilman pelkoa ylikalastuksesta.”
SVK ei usko lakimuutoksella olevan suurta merkitystä suomalaisten kalansyöntiin. Saari uskoo, että paras keino lisätä suomalaisen kalansyöntiä on kannustaa kalastusharrastukseen sekä vahvistaa sekä kalastamisen että kalan ruuaksi käytön osaamista.
Vapaa-ajan kalastajien toimesta pyydetyn saaliin todellisista määristä ei ole tilastotietoa, mutta Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön mukaan myynti-ilmoituksia on näkynyt enenevissä määrin muun muassa Facebookissa.
”Osa myyjistä voi olla rekisteröitynyt kaupalliseksi kalastajaksi, mutta arvatenkin mukaan mahtuu myös rekisteröimättömiä”, Olli Saari arvioi.
Osa harrastajista kalastaa kalaa myyntiin pelkällä kalastonhoitomaksulla, kun taas ammattikalastajat hakevat vesialueen omistajalta lupaa harjoittaa kaupallista kalastusta kullakin vesialueella ja maksavat vesialueen omistajalle sovitun korvauksen.
Muutos yhdenmukaistaisi sääntelyn merialueiden kanssa, joilla vapaa-ajankalastuksen saaliin myynti on ollut jo aiemmin EU-lainsäädännön vuoksi kiellettyä. Järjestöjen mukaan lakimuutos selkeyttäisi tilannetta ja vähentäisi epäselvyyksiä pyyntialueiden välillä.
Yhtenäinen ja näin laajasti jaettu näkemys kalastuslain muutostarpeista on poikkeuksellinen. Järjestöt seuraavat nyt, miten maa- ja metsätalousministeriö reagoi ehdotukseen ja käynnistyykö ehdotuksen pohjalta lakimuutosprosessi. Nopeaa muutosta asiaan ei ole välttämättä tulossa, sillä lainmuutokset voivat viedä useammankin vuoden.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
