Metsähallitus kulottaa myös metsäpalovaroitusten aikana, mikä saattaa herättää ihmisissä hämmennystä. Tulen hallinta onnistuu hyvällä suunnittelulla.
”Kulotuksen onnistuminen edellyttää maaston riittävää kuivumista. Kulotusalan koko, rajaus ja polttoajankohta suunnitellaan niin, että se pystytään hallitsemaan kuivallakin säällä”, kertoo metsänhoitojohtaja Heikki Savolainen.
Savolaisen mukaan kulottajilla on käytössään sammutuskalusto ja muuta tarpeellista välineistöä. Myös jälkivartioinnista huolehditaan, kunnes on varmaa, ettei alue enää syty uudestaan.
Kulotuksia tehdään ensisijassa luonnonhoidollisin perustein, mutta kulotus edistää myös metsänhoidon tarpeita. Säästöpuuryhmiä voidaan polttaa myös ilman ympäröivän alueen kulottamista.
Hakkuualueelle jätettävillä säästöpuilla varmistetaan, että lahopuuta syntyy riittävästi myös tulevissa metsikön kehitysvaiheissa.
”Suojelualueiden polttoja sekä monikäyttömetsien säästöpuuryhmien polttoja vuorottelemalla voidaan tuottaa tasaisesti palanutta puuta”, kertoo Savolainen.
Metsähallituksen talouskäytössä olevissa monikäyttömetsissä tulen käytön tavoite luonnonhoidossa on tänä vuonna 450 hehtaaria koko maassa. Näistä 250 hehtaaria on Lapissa, 130 hehtaaria Pohjanmaa-Kainuun alueella ja 70 hehtaaria Etelä-Suomessa.
Tavoitteisiin sisältyvät sekä kulotukset että säästöpuuryhmien poltot.
Alkukesän kuivien säiden ansiosta tavoitteesta on valtakunnallisesti saavutettu jo puolet. Polttoja tehdään sääolojen salliessa alkusyksyyn asti
Kulotuksista ilmoitetaan aina ennakolta pelastuslaitokselle. Kulotuksen aloituksesta ilmoitetaan myös hätäkeskukseen turhien hälytysten välttämiseksi.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
