Tampere on ensimmäinen kunta, joka ennallistaa metsäänsä polttamalla – ”Monella oli halukkuutta tulla talkoisiin"

Tehokkaan valvonnan ja laajan tieverkon muodostumisen myötä metsäpalot ovat Suomessa yhä harvinaisempia. Tämä on hyvä uutinen metsänomistajalle, mutta ei useille metsäpalosta riippuvaisille lajeille.

Tampereen kaupungin luonnonsuojelualueella Kintulammilla sauhusi maanantaina, kun alueen metsäluontoa ennallistettiin polttamalla talkoovoimin.

Poltolla jäljiteltiin metsäpalon ennallistavaa vaikutusta metsäluontoon. Tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden parantaminen.

Tuli tarttui alalle kaadettuihin kuusiin hyvin. Kuva: Sanne Katainen

Kintulammin kulotus on ensimmäinen ennallistamispoltto kunnan omistamassa metsässä, ja se on herättänyt kiinnostusta myös kuntalaisten keskuudessa.

”Monella oli halukkuutta tulla talkoisiin, mikä kuvastaa myös hyvin Tampereen kaupungin yhdessä tekemisen strategiaa ja osallistamista”, toteaa Tampereen kaupungin ympäristönsuojelun ympäristötarkastaja Jaana Lappeteläinen.

Ympäristötarkastaja Jaana Lappeteläinen (vas.), TeMePa Infra Oy:n Jukka Koivumäki, ympäristösuunnittelija Eeva Punju sekä Suomen luonnonsuojeluliiton Tampereen yhdistyksen Aleksi Honkasalo valmistautuvat sytytykseen. Kuva: Sanne Katainen

Aluetta on valmisteltu polttoa varten helmi–maaliskuussa tehdyllä hakkuulla, jossa noin kolmannes alueen puustosta kaadettiin ja jätettiin maahan palomassaksi. Polttoalue myös tarkastettiin lintujen pesinnän varalta.

Palamaan sytytettiin noin reilun kolmen hehtaarin kokoinen alue.

Ennallistamispolton avulla lisätään metsän monimuotoisuutta monin eri tavoin. Puissa ja maastossa tapahtuu eriasteista palamista. Osa puustosta vain hiiltyy, osa taas palaa kokonaisvaltaisemmin.

Tämä jättää alalle myös lahoasteeltaan monipuolista puuainesta.

Tuore puu ja kostea kuntta paloivat maltillisesti. Kuva: Sanne Katainen

Kaadetun puuston tuoreus vaikeutti polttoa. Metsänpohjan kosteus estää liekkiä leimahtamasta, ja tuli kytee paikoin rauhallisena.

Tilanne voi kuitenkin olla seuraavana päivänä aivan toinen: Poltosta vastanneen TeMePa Infra Oy:n Jukka Koivumäen mukaan kytevää polttoalaa valvotaan läpi yön, ja päivän polton jäljiltä on kuntta jo kuivempaa ja lämpimämpää sytytettäväksi seuraavana päivänä.

Poltettavan alueen ympärille kaivetut palokujat estävät tulen leviämisen. Kuva: Sanne Katainen

Kintulammin ennallistamiskohteen suunnittelun, touteuttamisen ja jälkityön parissa ovat tehneet yhteistyötä kaupungin kanssa TeMePa Infra Oy sekä Ennallistamisryhmä eli Suomen luonnonsuojeluliiton Tampereen yhdistyksen ja Villi Vyöhyke ry:n talkooväki.

Monialaisten osaajien yhteistyö lämmitti toimijoiden mieltä.

”Halua vastaavanlaiselle toiminnalle on, nyt kun toteuttamiseen on löytynyt yhteistyökumppanit”, toteaa Tampereen kaupungin ympäristösuunnittelija Eeva Punju, ”ja tarve on polttava”.

Liekkien sammuttua niiden vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen alueella seurataan tiiviisti. Erityisesti kiinnostavat paljonjälkeiset vaikutukset taimettumiseen, lahopuuasteeseen sekä hyönteislajistoon.

Jätkäjäärä haistoi savun pian sytytyksen jälkeen ja lennähti Hyönteistutkijain seuran Tero Piiraisen kädelle. Kuva: Sanne Katainen

Alueen ennallistamispoltto on osa kaupungin kiinteistötoimen ja ympäristönsuojeluyksikön yhteishanketta ja kaupungin metsienhoidon toimintamallin monimuotoisuusohjelmaa.

Rahoitusta ennallistamispolttoon on saatu Uudenmaan ely-keskukselta KuntaHelmi-ohjelmasta.Ohjelman kautta on jo aiemmin tehty tärkeää työtä muun muassa soiden ennallistamisen, lintukosteikkojen kunnostamisen ja perinnebiotooppien hoitamisen saralla.