• Lukijalta: Suomalainen metsätalous – luontokadon syy vai menestystarina?

    Yksityismetsätalous jo omalla olemuksellaan varmistaa metsäluontomme monimuotoisuuden, kirjoittaa Seppo Kiiskinen. ”Kahta samanlaista tilaa tuskin Suomesta löytyy.”
    Metsien runsas yksityisomistus tekee metsistä moninaisuuden mosaiikin, kirjoittaja toteaa. Kuvituskuva.
    Metsien runsas yksityisomistus tekee metsistä moninaisuuden mosaiikin, kirjoittaja toteaa. Kuvituskuva. Kuva: Mikko Makkonen
    Metsä|Ympäristö
    10.8.202416:30
    Lukijalta
    Seppo Kiiskinen

    Luontokato, metsäkato, monimuotoisuus ja ennallistaminen ovat termejä, joita kuulee tänä päivänä usein, kun puhutaan Suomen metsistä. Kuinka paljon kansalaiset näistä oikeasti tietävät, on kiinnostava kysymys.

    Erään kyselyn mukaan suomalaisista todella harva tietää esimerkiksi sen, kuinka paljon yksityiset henkilöt metsistämme omistavat. Meillä on noin 570 000 yksityistä maanomistaja, jotka omistavat noin 52 prosenttia maamme metsistä. Kysymyksessä on siis merkittävä joukko.

    Paljon puhutaan luontokadosta ja monimuotoisuuden heikkenemisestä. On aiheellista kysyä, mikä luonnostamme on kadonnut ja miten se on meihin ja ympäristöön vaikuttanut?

    On aivan selvää, että metsät ja maisemat muuttuvat. Hakkuussa vanha metsä poistuu ja sen lajisto väistyy uuden lajiston tieltä. Hakkuuaukon täyttävät aluksi heinät ja luonnonkukat, varsinkin horsma, joka on pölyttäjien suosiossa. Vähitellen aukko muuttuu taimikosta nuoreksi metsäksi tuoden mukanaan taas uusia siihen kehitysluokkaan kuuluvia lajeja.

    Näin ollen yksityismetsätalous jo omalla olemuksellaan varmistaa metsäluontomme monimuotoisuuden. Kahta samanlaista tilaa tuskin Suomesta löytyy.

    Lisäksi tämä yksityismetsien mosaiikkimaisuus estää laajoja metsäpaloja. Yhtäläiset vanhat metsäalueet ovat metsäpaloille suuri riski. Siitä esimerkkinä vuoden 2021 palot Siperiassa, jossa metsää paloi reilut 13 miljoonaa hehtaaria. Se vastaa 65:tä prosenttia Suomen kasvukelpoisesta metsämaasta.

    Ennallistamisasetuksella ymmärsin alun perin tarkoitettavan sitä, että kohde pidetään luonnontilaisena, mutta asia näkyy olevan toisin. Esimerkiksi lehdon ominaispiirteet tulisi säilyttää poistamalla kuusta tältä biotoopilta. Tämähän on selvä puuttuminen luonnon kiertokulkuun. Lyhytikäisempi koivu väistyy luontaisesti varjosta nousevan pitkäikäisemmän kuusen tieltä.

    Metsiemme kasvu on lähes tuplattu 1950-luvun 55 miljoonasta kuutiosta tämän päivän 104 miljoonaan kuutioon. Tätä ei olisi kadulla istumalla ja makaamalla saavutettu. Tämä on menestystarina, joka on jäänyt todella vähälle huomiolle.

    Metsämme ovat hyvässä hoidossa. Suurempi huoli on ihmisten vierottuminen luonnosta ja sen seuraamisesta.

    Seppo Kiiskinen

    metsätalousinsinööri

    Lieksa

    Lisää aiheesta
    • Arvi Pöyhösen mielestä melkoinen joukko saaria on luonnontilassa, joten niiden voisi ajatella olevan luonnon monimuotoisuuden linnakkeita ja ylläpitäjiä.

      Metsä | Lukijalta: Kuusisataatuhatta metsänomistajaa on hyvä lähtökohta monimuotoisuudelle

    • Metsää. Kuvituskuva.

      Politiikka | Lukijalta: Metsien kansan oma metsätietous on hukassa

    • ”Vielä 1950–60-luvuilla kulotus oli yleistä. Nykyään metsänhoidollisia kulotuksia tehdään vain satunnaisesti”, Kortejärvi kirjoittaa.

      Metsänhoito | Kortejärvi: Tuli toisi metsiimme lisää luonnonmetsän piirteitä ja antaisi kyytiä alta kasvaville kuusille

    • Lahopuun määrä on lisääntynyt Etelä-Suomessa, mutta monille lajeille sitä on yhä liian vähän.

      Metsiensuojelu | Elonkirjo näivettyy eristyksissä

      Tilaajalle
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Uuden metsätien rakentamista on tuettu vuosina 2016-2023 keskimäärin 42 kilometriä vuodessa. Tukea uuden metsätien suunnitteluun voi hakea vielä tämän vuoden aikana.

    Koneviesti | Valtioneuvosto esittää uusien metsäteiden tekemisen tuen lakkauttamista vuoden 2025 alusta

  • Yksityistiet ovat merkittävä palanen huoltovarmuusketjussa sekä kotimaisen puun kuljetuksissa metsäteollisuudelle ja energian tuotantoon.

    Koneviesti | Yksityisteiden valtionavustuksiin esitetään korotuksia — asetusmuutos lausuntokierrokselle

  • Koneviesti | Vuoden 2023–2027 CAP-ohjelma on työn alla – nämä ovat ehdotukset tärkeimmistä viljelytoimenpiteistä