Metsäkadon pysäyttäminen ei ole saanut ansaitsemaansa painoarvoa – Amazon päästää jo enemmän hiiltä kuin sitoo

Ilmaston lämpenemisen hillintä käy yhä vaikeammaksi, kun valtavat sademetsäalueet keikahtavat hiiltä sitovista nielusta hiilen päästäjiksi.

Vuonna 2021 Nature-lehdessä julkaistiin tutkimus, jonka mukaan Brasilian alueella sijaitseva Amazonin osa vapauttaa peräti 20 prosenttia enemmän kasvihuonekaasuja kuin sitoo itseensä.

Määrät ovat valtavia. Vuosien 2010–2019 aikana Brasilian Amazonista arvioitiin vapautuneen 16,6 miljardia tonnia hiilidioksidia, kun samalla aikavälillä se imi itseensä 13,9 miljardia tonnia.

Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) mukaan ilmakehän ennätyksellinen hiilidioksidipitoisuuden kasvu vuonna 2024 johtui isolta osin Amazonin alueen päästöistä. Sinä vuonna metsäpalot olivat pahimmat yli 20 vuoteen.

Kaikkiaan vuoden 2024 maailmanlaajuisesta metsäkadosta aiheutui 3,1 gigatonnin hiilidioksidipäästö, joka vastaa Intian vuotuisia fossiilisia päästöjä.

Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas kertoo, että Amazonin alueen päästöt ovat trooppisista sademetsistä isoimmat. Eloperäisiä päästöjä syntyy myös Keski-Afrikan ja Kaakkois-Aasian sademetsistä.

Koko maailman mittakaavassa trooppisten metsien katoamisesta aiheutuvat päästöt vastaavat liki kymmentä prosenttia kaikista ihmisperäisistä ilmastopäästöistä.

Hakkuiden ja metsien pirstaloitumisen ohella trooppista hiilinielua heikentävät tulipalot ja kuivuus, jota ilmastonmuutos ja metsien käyttö pahentavat.

Keskeisimpiä tuotteita, joiden vuoksi metsiä raivataan, ovat naudanliha, soija, palmuöljy ja puutuotteet.

Ilmastokokouksissa on sovittu mekanismeista, joilla metsäkatoa pyritään hillitsemään. Taalas mainitsee niistä maankäyttöön pureutuvan Lulucf:n, jonka tärkein tavoite on pysäyttää trooppisten metsien häviäminen.

Brasiliassa metsäkatoa saatiin jo rajoitettua, mutta presidentti Jair Bolsonaron valtakaudella 2019–2023 metsäkato jälleen kiihtyi.

Nykyisen presidentin Luiz Inácio Lula da Silvan johdolla Brasilia on jälleen linjannut tavoitteita metsien säästämiseksi ja tuhottujen alueiden metsittämiseksi.

Amazonin sademetsäalue ulottuu yhdeksän valtion maille, joten muidenkin kuin Brasilian tekemisillä on vaikutusta.

Brasilian isännöimässä ilmastokokouksessa viime vuoden lopulla 63 maata tuki tavoitetta rahoittaa kehittyvien maiden metsänsuojelutoimia Tropical Forests Forever Facility -rahaston kautta.

Jää nähtäväksi, miten tehokkaita ja läpinäkyviä suojelutoimia saadaan aikaiseksi. Tavoitteena on kerätä yli 115 miljardia euroa, josta oli viime vuoden lopussa kasassa vasta noin kuusi miljardia.

Vuodesta 2005 on ollut käytössä Redd+-mekanismi, jolla vastaavasti rahoitetaan metsien säilymistä. Väliarvion mukaan ohjelma on monissa tapauksissa onnistunut hidastamaan metsäkatoa, mutta vaikutukset ovat hyvin paikallisia ja projektikohtaisia.

Suomen ilmastoasioiden pääneuvottelija Marjo Nummelin ympäristöministeriöstä katsoo, ettei metsäkadon vähentäminen ole ollut kovin systemaattista, eikä se ole saanut painoarvoa virallisissa ilmastoneuvotteluissa.