• Nollan molemmin puolin keikkuva sää lisää tuhoriskiä taimikoissa

    Tutkija varoittaa liian alhaisesta istutustiheydestä, kun ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä.
    Vuonna 2023 Suomessa istutettiin yli 74 000 hehtaaria ja yli 174 miljoonaa tainta. Istutetuista taimista kuusen osuus oli 60 prosenttia.
    Vuonna 2023 Suomessa istutettiin yli 74 000 hehtaaria ja yli 174 miljoonaa tainta. Istutetuista taimista kuusen osuus oli 60 prosenttia. Kuva: Jyrki Luukkonen
    Metsä|Metsänhoito
    7.11.202417:30
    Suvi Jylhänlehto

    Äärevät sääolot tulevat yleistymään ja lisäämään vastaistutettujen taimien talvi- ja kuivuustuhojen riskiä, Luonnonvarakeskuksen tutkijat kirjoittavat artikkelissaan.

    Talven alhaiset tai plussan ja pakkasen välillä vaihtelevat lämpötilat, kevättalven ahava, kasvukauden aikainen kuivuus ja kuumuus tai hallat voivat vioittaa taimia.

    Tuhot aiheuttavat kasvutappioita ja muutoksia taimikon puulajisuhteisiin. Tuhojen takia menetetään myös viljelytaimia ja siten jalostuksella aikaansaatua kasvuhyötyä.

    Pääpuulajiemme taimista lähes kaikki olivat siemenviljelyssiemenestä kasvatettuja jalostettuja paakkutaimia.

    ”Istutustiheyksien alentaminen onkin riski taimituhojen yleistyessä, kun sää muuttuu entistä äärevämmäksi.” Jaana Luoranen

    Viimeaikaisissa tutkimuksissa havaittiin, että tuhoista kärsineet taimikot olivat täydentyneet luontaisilla taimilla.

    Näistä pääosa oli havupuun taimia, mutta osin täydentävät, kasvatuskelpoiset taimet olivat raudus- ja hieskoivuja. Tuhotaimikot ovat siis kehittymässä havupuuvaltaisiksi sekametsiksi.

    ”Jos taimikoiden istutustiheys oli jo alun perin alhainen, tuhojen seurauksena istutustaimien tiheys aleni entisestään. Istutustiheyksien alentaminen onkin riski taimituhojen yleistyessä, kun sää muuttuu entistä äärevämmäksi”, sanoo erikoistutkija Jaana Luoranen Lukesta.

    Taimituhot lisäävät myös myöhemmässä vaiheessa taimikonhoidon kustannuksia.

    ”Taimikonhoitoon kuluu normaalia enemmän aikaa, kun pitää miettiä, mitkä vaurioituneet ja latvavikaiset istutustaimet kannattaa poistaa ja mitkä luontaiset taimet kannattaa jättää”, pohtii erikoistutkija Jari Miina.

    Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä. Luken mukaan viiden viime vuoden aikana taimituhoja aiheuttavia ääreviä sääilmiöitä on ollut usein.

    Lisää aiheesta
    • Istuttajan näkökulmasta syyssää on kevättä mukavampi työskentelyajankohta, Oskari Maunula kertoo.

      Metsänhoito | Taimia voi istuttaa syksylläkin – syyssäässä on etuja kevääseen verrattuna, mutta routaa pitää varoa

      Tilaajalle
    • Metsänomistajan kannattaa tuntea maalajinsa. Hienojakoisilla mailla pikkutaimikot ovat alttiita rousteelle.

      Metsänhoito | Kevätkävely taimikoissa suo metsänomistajalle oivalluksia – ”Elokuussa on vaikea ymmärtää, mikä on aukkojen syynä”

      Tilaajalle
    • Petri Kortejärven mukaan ainakin Pohjois-Suomessa männyn kylvöltä voi odottaa hyvää onnistumista myös loppusyksynä ja alkutalvesta.

      Metsänhoito | Kortejärvi: Männyn kylvö pitäisi ottaa täsmäaseeksi sekametsien viljelyyn

    • Metsäkeskukseen saapuneiden metsänkäyttöilmoitusten perusteella mäntyä suosittiin viime vuonna jo kuusta enemmän. Kuvassa männyntaimi.

      Metsänhoito | Männyn ja koivun suosio kasvaa kovaa vauhtia – ”Lyhyessä ajassa on tapahtunut ihan järkyttävän iso muutos”

      Tilaajalle
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Stihl MSA 600 on suunniteltu ammattimaiseen järeiden runkojen katkontaan. Pisin terävarustuskin on peräti 36”.

    Koneviesti | Stihliltä kaksi uutuutta: Voimakas kaksiakkuinen akkusaha ja entistä tehokkaampi yläkahvainen puunhoitosaha

  • Pienmetsäkoneiksi luokiteltavilla koneilla harvennushakkuita voidaan suorittaa jopa ajourattomalla menetelmällä.

    Koneviesti | Pienmetsäkoneilla urakoiville oma verkkosivusto – yrittäjät voivat ilmoittaa toiminnastaan sivustolle keskitetysti

  • Stihlin uusi MSA 260 C-O -akkuketjusaha on suunnattu ammattimaiseen metsätyökäyttöön.

    Koneviesti | Uudessa Stihl MSA 260 C-O -akkuketjusahassa on vaihdettava ketjupyörä – myös kahvalämmitteinen versio saatavilla