Metsiä uudistettiin kuuselle eniten Kanta-Hämeessä (70 prosenttia) ja vähiten Lapissa (13 prosenttia). Kuva: Carolina Husu
Männyn ja koivun suosio kasvaa kovaa vauhtia – ”Lyhyessä ajassa on tapahtunut ihan järkyttävän iso muutos”
Kasvanut metsätuhojen riski sekä metsänomistajien tietoinen halu lisätä metsiensä monimuotoisuutta näkyy jo selvästi metsänkäyttöilmoituksissa.Tilaajalle
Metsäkeskukseen saapuneiden metsänkäyttöilmoitusten perusteella mäntyä suosittiin viime vuonna jo kuusta enemmän. Kuvassa männyntaimi. Kuva: Johannes WiehnMetsiä uudistetaan kuuselle yhä vähemmän, kun taas männyn ja koivun suosio on lisääntynyt. Asia käy ilmi Suomen Metsäkeskukseen saapuneista metsänkäyttöilmoituksista.
”Tuotetut taimet ja metsänkäyttöilmoitukset kuvastavat molemmat aika hyvin sitä muutosta, että kuusettumisen huippu on nyt takana. Eli kyllä metsien monipuolistumisen trendi on aivan päivänselvä”, kertoo Suomen Metsäkeskuksella johtavana metsänhoidon asiantuntijana toimiva Markku Remes.
Metsäkeskuksen tilastojen perusteella viime vuonna metsänomistajat suunnittelivat uudistavansa noin puolet uudistushakkuualoista männylle. Kuuselle uudistetaan taas noin 44 prosenttia ja rauduskoivulle alle 5 prosenttia uudistushakkuualoista. Metsänkäyttöilmoitusten mukaan uudistushakkuita tehtiin viime vuonna noin 173 000 hehtaarilla.
”Kuusettumisen huippu on nyt takana.” Markku Remes
Remeksen mukaan kehitys kohti monimuotoisempia metsiä on ollut erityisen vahvaa viime vuosina, ja kun sitä on jatkunut jo puolenkymmentä vuotta, ei hänen mukaansa voida puhua enää sattumasta.
”Muutos on tapahtunut käytännössä 2020-luvulla, eli näinkin lyhyessä ajassa on tapahtunut ihan järkyttävän iso muutos. Yhden puulajin metsiköistä on nyt siirrytty monilajisiin metsiin.”
Kasvaneen kiinnostuksen mäntyä ja koivua kohtaan Remes selittää erityisesti kahdella seikalla.
”Kyllä ne ovat selkeästi kaksi syytä, jotka tähän kehitykseen ovat vaikuttaneet: metsätuhojen riski on kasvanut huomattavasti, ja toisaalta myös metsänomistajien tietoinen halu lisätä monimuotoisuutta on noussut jatkuvasti.”
Jo talvella osa taimikasvattajista arveli, että männyn ja koivun taimet tulisivat tänä keväänä olemaan tiukassa.
Taimitarha Fin Forelian johtaja Antti Lännenpää arveli tuolloin puulajien monipuolistuneen kysynnän syyksi sitä, että erityisesti puhe sekametsien hyödyistä on saanut ihmiset pohtimaan puulajeja uudelta kantilta.
Esimerkiksi paljon pelätty kirjanpainaja leviää räjähtävimmin usein juuri yksilajisissa, tasaikäisissä ja kypsään ikään varttuneissa kuusikoissa.
Remeksen mukaan talouttakin arvostavan metsänomistajan onkin nykyään pakko ottaa huomioon, että kuusta ei yksinkertaisesti kannata viljellä liian karkeille ja vähäravinteisille kohteille. Kyseisillä alueilla ilmastonmuutoksen takia voimistuneiden sään ääri-ilmiöiden myötä myös kuivumisriski on lisääntynyt ja osittain realisoitunutkin pelkästään viimeisen kymmenen vuoden aikana.
”Eli kyllä tässä alkaa olemaan todella paljon käytännön tason faktaa monimuotoisuuden ja sekametsien puolesta”, Remes kiteyttää.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
