Koivuntaimien kysyntä on viime vuosina kasvanut, kun metsänomistajat haluavat perustaa sekä puhtaita koivikkoja että käyttää koivua sekametsissä. Kuva: Saara Olkkonen
Sekametsien suosio mullistaa puuntaimien markkinoita – myös moni muu asia muuttuu
Taimikaupoilla puhaltavat uudet tuulet. Ennen väheksytyt puulajit syrjäyttävät nyt kuusta.Tilaajalle
Sekametsiin istutetaan nykyisin jo valmiiksi sekaisin esimerkiksi mäntyä ja kuusta. Näin voidaan pienentää sekä juurikäävän, kirjanpainajan että hirvien aiheuttamia tuhoja. Kuva: Petteri KivimäkiMetsäpuiden taimia kasvattava Pekka Uusitalo Salon Kiskosta uumoili Suomalaisen Maaseudun haastattelussa, että männyn ja koivun taimista tulee niukkuutta kevään aikana. Kuusta sen sijaan on tarjolla.
Näkymän jakavat myös kaksi suurta taimitarhaa, Fin Forelia ja Pohjan Taimi.
”Huomionarvoista markkinassa on, että koivun, männyn ja erikoisempien puulajien kysyntä on kasvanut pikkuhiljaa, ja niitä myydään nyt ihan valtavasti entiseen verrattuna. Kymmenen vuotta sitten oltiin kiinnostuneita ainoastaan kuusesta, ja mänty ja koivu olivat sivuartikkeleita. Nyt se on kääntynyt toisin päin”, Fin Forelian johtaja Antti Lännenpää kertoo.
”Mäntyä ja koivua on niukasti, mutta kuusta löytyy jossakin määrin”, komppaa Pohjan Taimen myyntijohtaja Jaana Mannermaa.
”Kun ei tiedä, kumpi vahinko on tulossa, sekametsä on hyvä henkivakuutus.” Antti Lännenpää
Mannermaa kertoo, että ennen runsaiden hirvikantojen alueilla istutettiin jossain määrin kuusta sinnekin, missä kasvupaikka olisi ollut otollisempi männylle. Nyt näilläkin alueilla mennään kasvupaikka edellä, mikä lisää männyn kysyntää. Männyn menekki on kasvanut lisäksi siksi, että riskien minimoimiseksi halutaan istuttaa sekametsiä.
”Myös koivun kysyntä on kasvanut. Ihmiset istuttavat sekä puhtaita koivikkoja että sekametsiä koivulla”, Mannermaa sanoo.
Lännenpää arvelee, että puhe sekametsien hyödyistä on saanut ihmiset pohtimaan puulajeja. Perinteisesti sekapuustoiset metsät syntyivät omia aikojaan, mutta nyt puhaltavat uudet tuulet.
”Ehkä uudet metsänomistajapolvet ajattelevat eri tavalla. Ei haluta niin paljon monokulttuureja. Syitä on varmasti useita. Kirjanpainajatuhoilla on tietty merkitys kuten myös etelän hirvituhoilla. Kun ei tiedä, kumpi vahinko on tulossa, sekametsä on hyvä henkivakuutus.”
Toinen merkittävä muutos taimimarkkinoilla on hintojen nousu.
Pohjan Taimen Mannermaan mukaan nykyistä suurempiin korotuksiin olisi tarvetta, ja hintoja on korotettu sopimusten mahdollistamalla tasolla. Uusiin sopimuksiin kustannusten nousu on helpompi ottaa huomioon.
”Olemme nostaneet taimien hintoja maltillisesti. Ei puhuta kaksinumeroisista luvuista.”
Fin Forelia kertoo korottaneensa hintoja tietoisesti. Inflaation lisäksi painetta on ollut muutenkin.
”On laajasti uutisoitua tietoa, että taimien reaalihinnat ovat laskeneet 20 vuotta. Inflaatio oli käännekohta, kun niin moni taimituotantoon vaikuttava kuluerä kallistui.”
”Meidän täytyy pystyä myös investoimaan. Ei ole mitään järkeä tehdä 30 vuotta vanhoilla kaluilla nollatulosta. Lisäksi täytyy pystyä tekemään pientä voittoa”, Lännenpää tilittää.
Kuusentaimia myydään edelleen kappalemääräisesti eniten, vaikka niiden osuus taimien kysynnästä on pienentynyt. Kuva: Petteri KivimäkiKolmaskin trendi taimikaupassa on. Ostajat ovat nimittäin alkaneet hankkia enemmälti yksivuotisia taimia.
”Se on pitkän aikavälin trendi. Vielä 15 vuotta sitten kaksivuotinen taimi oli monen mielestä ainoa oikea”, Lännenpää vertaa.
Taimitarhurin mielestä kaksivuotias taimi on varmempi, mutta yksivuotias edullisempi investointi.
Pohjan Taimella kehitys on ollut samansuuntainen.
”Suhteessa hiukan enemmän myydään yksivuotisia. Se riippuu siitä, kuka mihinkin on tykästynyt, alueellisia eroja löytyy myös. Yksivuotisia myymme paljon myös siksi, että männyn ja koivun osuudet tuotannossa ovat kasvaneet ja ne ovat aina yksivuotisia”, Mannermaa kertoo.
”Kentällä olevat taimet ovat lumen alla turvassa.” Antti Lännenpää
Kuluva talvi on ollut takavuosia rankempi niin kylmyydeltään kuin vaihtelevuudeltaankin. Taimia arktiset olot eivät haittaa, pikemminkin päinvastoin.
”Viime talvea lukuun ottamatta etelässä ei ole pitkään aikaan kovin paljon lunta ollut. Taimituotannon kannalta luminen talvi on mieluisa. Kentällä olevat taimet ovat lumen alla turvassa. Pääosa taimistamme on tosin pakkasvarastoissa”, Lännenpää sanoo.
Myös Mannermaan mukaan taimet pärjäävät lumen alla mainiosti: lumi toimii hyvänä eristeenä. Etenkin kaksivuotiset taimet viettävät toisen talvensa ulkona, yksivuotisista taimista suurin osa on pakastettu odottamaan kevään istutuksia.
Istutuskauden alkua kumpikaan ei lähde ennustamaan. Jos säät jatkuvat nykyisen tyyppisinä, pientä viivästystä voi tulla, mutta säistä riippumatta ensimmäiset istutukset päästään yleensä tekemään huhtikuun lopulla, viimeistään vapun aikaan.
Juttu on osa Tilaajan toive -sarjaa, jossa MT käsittelee lukijoille merkityksellisiä aiheita.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
