Lettosoita inventoidaan Pohjois-Pohjanmaalla viimeistä kesää – tietoja voidaan käyttää soiden ennallistamisessa ja metsienkäytön suunnittelussa

Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus on jatkanut vuonna 2022 alkaneita lettosoiden maastoinventointeja tänä kesänä koko maakunnan alueella erityisesti Kuusamossa, Taivalkoskella ja Pudasjärvellä, kertoo ely-keskus tiedotteessaan.

Uutta tietoa letoista ja niiden tilasta tuotetaan valtakunnallisessa LETOT-hankkeessa. Se on osa luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen tähtäävää Helmi-elinympäristöohjelmaa. Hanketta koordinoi Suomen ympäristökeskus (Syke) ja maastotöiden toteuttamisesta vastaavat ely-keskukset.

Letoilta kerättyjä tietoja voidaan käyttää esimerkiksi soiden ennallistamisen sekä metsienkäytön suunnittelussa. Niiden turvaamisella ja tilan parantamisella on tärkeä merkitys suoluonnon ja -lajiston monimuotoisuuden kannalta, koska ne kuuluvat uhanalaisimpiin suoluontotyyppeihin.

Hankkeen tavoitteena on parantaa tietoa suojelualueiden ulkopuolisten lettojen esiintymien määrästä ja nykytilasta, sekä lisätä avoimesti saatavissa olevaa luontokohdetietoa. Inventointien ansiosta lettojen esiintymisestä, tilasta sekä hoito- ja ennallistamistarpeesta on maakunnan alueella nyt hyvä yleiskuva, vaikka kaikille soille ei projektin aikana ehditä.

Kahtena edellisenä kesänä inventoitiin noin 250 suota koko Pohjois-Pohjanmaalla, joiden pinta-ala on noin 15 000 hehtaaria. Näistä noin 150:ltä löytyi lettoa, pinta-alana yhteensä noin 900 hehtaaria. Kuluvana inventointikesänä saadaan inventoiduksi noin sata suota lisää.

Letot ovat suoluontotyypeistä rehevimpiä ja harvinaisimpia. Ne ovat myös tärkeä elinympäristö vaateliaalle ja monimuotoiselle lajistolle. Lettoja esiintyy etenkin alueilla, joiden maa- ja kallioperässä on runsaasti kalkkia. Lettoihin liittyy usein myös voimakas pohjavesien vaikutus.

Letot ovat harvinaistuneet pellonraivauksen takia jo ennen 1950-lukua. Sen jälkeen merkittävin muutostekijä on ollut metsäojitus.