Sekaannus toi kanadanmajavan Suomeen, mutta molemmista majavista on luonnolle myös hyötyjä
Hiljattain valmistuneen, uuden kanta-arvion mukaan kanadanmajavia on Suomessa nykyisin 9 500–17 700 yksilöä.Tilaajalle
Euroopanmajavat ja kanadanmajavat - tai oikeammin amerikanmajavat ovat erotettavissa syljen dna:n perusteella. Idea sylkinäytteen ottoon tuli edesmenneeltä tutkija Kaarina Kauhalalta. Kuva: Sirpa JyskeJoskus uuden lajin tuloon riittää silkka sekaannus.
Niin kävi 1930-luvulla Suomessa kanadanmajavan kohdalla.
Liki sukupuuttoon metsästetyn euroopanmajavan tilalle haluttiin lisää majavia. Niitä haettiin Suomeen Kanadasta.
Silloin ei ymmärretty, että kyseessä on eri laji. ”Kuviteltiin, että majava kuin majava”, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Annika Herrero.
Erehdys on ymmärrettävä: majavalajit ovat keskenään hyvin samannäköisiä.
Hiljattain valmistuneen, uuden kanta-arvion mukaan kanadanmajavia on Suomessa nykyisin 9 500–17 700 yksilöä. Arvio tehdään kolmen vuoden välein.
Määrä on hieman pudonnut edellisistä laskennoista, mutta syy voi löytyä vähentyneestä aktiivisuudesta havaintojen tekemisessä, Herrero pohtii.
Eniten pesiä on ilmoitettu Etelä-Savosta ja Kainuusta.
Euroopanmajavien kanta on pysynyt ennallaan 3 200–4 400 yksilössä. Niiden pesiä löydettiin eniten Satakunnasta, mikä on Suomen majavatiheintä aluetta.
Kotoperäiset majavat elävät pohjoisimmillaan Lapissa saakka.
Kanadanmajavaa saa metsästää ilman pyyntilupaa. Euroopanmajavan metsästys on luvanvaraista.
Kanadanmajava levittäytyy uusille alueille kuten eurooppalainenkin, Herrero kuvailee.
Niiden reviirit yltävät Pohjois-Hämeen, Pohjanmaan ja jopa Satakunnan puolelle.
Kanadanmajava on Suomessa itäisempi laji. Lännestä löytyy taas enemmän eurooppalaista majavaa.
Sekä kanadalainen että eurooppalainen majava tuottavat luonnolle samoja hyötyjä: Metsän insinööreinä ne muokkaavat ympäristöä tavalla, joka luo suotuisia elinympäristöjä muille lajeille.
Majavan reviirien liepeillä viihtyvät monet lepakot ja selkärangattomat lajit.
”Meillä on välillä hieman monotoninen luonto. Majavien perässä tulee vesilintuja ja niiden poikueita”, Herrero kuvailee.
Aina insinöörin töitä ei kaivata: Majavat aiheuttavat myös metsätuhoja.
Kanadanmajavat voivat saada isompia poikueita, mikä on auttanut sitä saamaan etulyöntiaseman.
Ei ole kuitenkaan luonnossa yksioikoista, että kanadanmajava voittaa ja euroopanmajava häviää.
Suomesta löytyy yhä enemmän alueita, joilla tavataan molempia lajeja.
”Selkeää dynamiikkaa siitä ei ole, että eurooppalainen joutuisi väistymään kun kanadanmajava tulee”, Herrero kertoo.
”Euroopanmajava dominoi rajan takana Venäjän Karjalassa, vaikka seudulla on molempia majavia. Kanadanmajava on levittäytynyt sinne Suomesta, mutta vaikuttaa, että eurooppalaisilla menisi siellä paremmin.”
Syytä ilmiöön ei vielä tunneta.
Nisäkästutkijat suosittelevat käyttämään nimeä amerikanmajava kanadanmajavan sijaan, sanoo Luonnonvarakeskuksen asiantuntija Juha Tiainen.
Lajia esiintyy nimittäin koko Pohjois-Amerikan alueella.
Sitä esiintyy koko Pohjois-Amerikan alueella.
”Euroopanmajavan ja amerikanmajavan kohtaamista pyritään välttämään, sillä euroopanmajava on alkuperäislaji ja sille tahdotaan turvata elinympäristöä.”
Siksi on luotu kannanhoitostrategia, jossa pyritään luomaan vyöhyke, jolla amerikanmajavaa ei olisi.
Länsinaapuriin verrattuna lattahäntiä löytyy Suomen vesistä niukalti.
Euroopanmajavien kannaksi on arvioitu Ruotsissa vähintään 150 000 yksilöä.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
