

Lappeenrantalaisella Ilari Vilmarilla on Virroilla mökki, johon kuuluu hieman metsää.
Kuten metsässä usein käy, siellä kaatuu jossain vaiheessa suuria puita, jotka olisi hyvä hakea pois ja pilkkoa polttopuuksi.
Aikaisemmin Vilmari hoiti puunajon vanhalla Valmet-traktorilla ja sen peräkärryllä, mutta yhdistelmä oli turhan raskas ja kömpelö yksittäisten puiden ajamiseen eräkämpän ahtaaseen pihaan.
Miehen mielessä alkoi kypsyä visio koneesta, jossa yhdistyisivät metsäkoneen sujuva liikkuvuus maastossa ja mönkijän pieni koko. 2010-luvun alun mönkijät eivät houkutelleet, koska ne jäivät liian herkästi jumiin metsässä.
”Tämä on kuin metsäkoneen pienoismalli. Nivel kääntyy molempiin suuntiin.”
Ensimmäisistä suunnitelmista ”moto-mönkijän” valmistumiseen kului noin vuosi.
Piirustusten jälkeen Vilmari rakensi koneen rungosta ensin täysikokoisen mallin puusta, jotta eri osien sijoittelu saatiin kohdilleen.
Sen jälkeen kone valmistui pikkuhiljaa Lappeenrannan Konemetallin yrittäjän Timo Kiljusen pajalla. Hydrauliikkasuunnitteluun löytyi osaamista Vilmarin silloisesta työpaikasta Koneosapalvelusta.
Varsinaisia vastoinkäymisiä rakentamisessa ei sattunut, mutta monta pientä pulmaa tuli eteen, kun työ eteni.
”Illalla sitä mietti, miten tuonkin rattaan saa sopimaan, ja seuraavana päivänä keksi ratkaisun.”

Koneen runko on kaksiosainen. Kuljettajan istuin sijaitsee edessä, ja peräosan päällä on moottori. Osia yhdistää runkonivel, jonka sallima kallistelu helpottaa koneen kulkua epätasaisessa maastossa. Kun kaikki pyörät pysyvät maassa, pito on paras mahdollinen.
”Tämä on kuin metsäkoneen pienoismalli. Nivel kääntyy molempiin suuntiin.”
Maavaraa on 40 senttiä ja pohjassa vahva panssarilevy, joten maakosketusta ei tarvitse varoa.

Koneen voimansiirto poikkeaa tavallisesta mönkijästä merkittävästi. 25 hevosvoiman bensiinimoottori antaa voiman kolmelle hydraulipumpulle. Kaksi niistä on varattu ajamiseen ja lisälaitteiden pyörittämiseen, kolmas tuottaa ohjaussylintereiden paineen.
Jokaiselle pyörälle on oma hydraulinen moottori, josta veto pyörien napaan välittyy ketjulla.
Laitteessa ei ole kaasupoljinta, vaan se kulkee vakiokierroksilla. Kierroksia voi nostaa moottorin säätimestä, kun tarvitaan lisää tehoa esimerkiksi hydraulista kuormaajaa tai halkomakonetta varten.
Puunrunkoja voidaan tarvittaessa myös juontaa 1 500 kiloa vetävällä sähkövinssillä, ja puiden kaadossa avustaa hydraulinen tunkki.

Moto-mönkijän perässä kulkeva metsäkärry ja hydraulinen nosturi ovat alun perin tehdastekoisia, mutta Vilmari on vahvistanut niitä, jotta laitteet kestävät käytössä.
Kone painaa 600 kiloa ja kärry 300. Kun ajamme sammaleisessa kuusimetsässä kierroksen, maahan ei jää juuri jälkiä.
Myöhemmin Vilmari kehitti vielä yhdessä Kyösti Pohjosen kanssa peräkärryssä kulkevan halkomakoneen.
”Puu ei liiku, vaan terä liikkuu, toisin kuin kaupallisissa koneissa. Puita ei tarvitse lähteä hakemaan uudelleen halkaisua varten.”
Halon teko metrisestä kuusipöllistä käy sukkelaan. Halkaisuveitsi liikkuu päästä päähän nopeimmillaan neljässä sekunnissa. Puu jää käyttäjän kohdalle uutta halkaisua tai pinoamista varten.
Vilmarin mielestä yhdistelmä on oivallinen, kun halutaan tehdä esimerkiksi tuulenkaadoista polttopuita.
”Metrin mittaiset halot on helppo pinota metsään minne vaan kuivumaan, esimerkiksi ristikkopinoihin ja peitto päälle vaan. Sitten ne voidaan siirtää halontekopaikalle pätkittäviksi.”
Vilmari arvelee, että koneella on tehty jo rekkakuormittain halkoja, enemmän tuttavien metsissä kuin omalla mökillä.
Näytillä ollessaan se on kerännyt aina kiinnostuneita katseita. Vilkjärven Winssikerhon konetapahtumassa moto-mönkijä päihitti pikku-Valmetin vetokisassa, jossa traktori nousi lähes pystyyn takapyöriensä varaan.
Poikkeuksellinen vetojuhta on herättänyt jopa teollisten valmistajien kiinnostusta. HydroLine teki Virossa aikanaan prototyypin Vilmarin koneen pohjalta, mutta kaupallisesta tuotteesta tuli lopulta liian kallis tavallisen mönkijänostajan makuun.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
