Edessä on metsää omistavien kuolinpesien aalto – MTK: Metsävähennyksen kasvattaminen auttaisi purkamaan perikuntien metsäomistusta
Hallitus tarkastelee kuolinpesien automaattista selvennyslainhuutoa ja muita toimia metsien käytön edistämiseksi.Tilaajalle
Timo Seppänen työskentelee metsäkoneyrittäjänä ja on osakkaana kuolinpesässä, joka myi kesällä pienehkön, alle 10 hehtaarin metsätilan Kouvolassa. Kuva: Marja SeppäläEdessä on metsää omistavien kuolinpesien aalto, jos sukupolvenvaihdoksia ei tehdä ajoissa, sanoo Metsäteollisuus ry:n metsäpolitiikan päällikkö Jimi Rajajärvi.
”Sodan jälkeiset suuret ikäluokat omistavat merkittävän osan metsistä.”
Hallitus tarkastelee hallitusohjelman mukaan kuolinpesiä koskevaa lainsäädäntöä, kuten pakollista selvennyslainhuutoa ja muita toimia metsien käytön edistämiseksi.
Selvennyslainhuudossa kiinteistön vanha omistusmerkintä päivitetään ajan tasalle.
Mitä toimia on tulossa?
”Asiat tarkentuvat syksyn kuluessa”, kertoo lainsäädäntöneuvos Salla Silvola oikeusministeriöstä.
Kuolinpesiä koskevan lainsäädännön tarkastelu metsien käytön edistämiseksi liittyy hallituksen aikeisiin digitalisoida elämäntapahtumien ympärille kiinnittyvät palvelut. Tavoite on turvata omaiselle edesmenneen asioiden vaivaton hoito.
Päävastuu palveluiden digitalisointihankkeesta on valtiovarainministeriöllä. Hankkeiden toteuttamissuunnitelmat tehdään valtion talousarviota koskevien ratkaisujen jälkeen.
Talousarvioesitys käsitellään valtioneuvostossa 9. lokakuuta.
Automaattinen selvennyslainhuuto auttaisi tavoittamaan osakkaat.
Rajajärven mukaan seuraava askel olisi pureutua siihen, että kuolinpesät eivät jäisi lojumaan.
''Kuolinpesien purkamiseen ei ole kannusteita. Ruotsissa asiaan on tartuttu.”
Osassa kuolinpesistä metsänhoidon aktiivisuus pysähtyy.
''Usein osakkailla ei ole mitään kokemusta metsän omistamisesta.”
Ruotsin malli
Ruotsissa kuolinpesän omistamat maatalous- ja metsäkiinteistöt on purettava viiden vuoden sisällä.
Lääninhallitus voi myöntää lykkäystä.
Kuolinpesää itsessään ei tarvitse purkaa. Vain maatalous- tai metsätalousyksikkö on laitettava myyntiin tai jaettava.
Vaihtoehdot ovat perinnönjakaminen tai myynti yhdelle tai useammalle osakkaalle tai myynti ulkopuoliselle ostajalle.
Lähde: Regler för dödsboägda och flerägda jord- och skogsbruksfastigheter
Metsätalouden harjoittamisen kannalta olisi hyvä jos kiinteistöjä omistavalle kuolinpesälle olisi määräaika, sanoo metsätilarakenteen asiantuntija Jukka Matilainen metsäkeskuksesta.
”Pitkittyneistä kuolinpesistä tulee melkoinen vyyhti, jos osakkaita kuolee ja kuolinpesän sisälle tulee toinen kuolinpesä.”
Kuolinpesissä keskeinen ongelma on Matilaisen mukaan päätöksenteon vaikeus, sillä kaikessa päätöksenteossa vaaditaan yksimielisyyttä.
”Metsätalouden harjoittaminen torppaantuu helposti sellaisessa tilanteessa.”
Metsävähennyksen kasvattaminen kannustaisi osakkaita purkamaan kuolinpesien metsänomistusta, sanoo MTK:n verojohtaja Timo Sipilä.
Metsävähennyksen kasvattaminen hallitusohjelman mukaisesti 60 prosentista 75 prosenttiin kannustaisi maksamaan kuolinpesän metsästä sisarosuuden hinnan.
Metsävähennys tarkoittaa, että metsänomistaja saa myydä puuta verovapaasti tietyn prosentin metsän hankintamenosta.
'”Kuolinpesiä pidetään jarruna metsien käytölle. Kuolinpesä ei ole ongelma vaan yhteisomistus”, Sipilä sanoo.
Yhteisomistus on ongelmallista missä vain omistusmuodossa, Sipilä painottaa.
Se on vaikea laji, sillä ihmisten elämäntilanteet ja valmiudet panostaa esimerkiksi metsänhoitoon vaihtelevat.
Ajatus metsää omistavien kuolinpesien pakkopurkamisesta pulpahtaa aina välillä esiin, Sipilä kertoo.
Kuolinpesien pakkopurkaminen olisi Sipilästä erittäin iso perustuslakikysymys. Kyse on omaisuuden suojasta.
”Metsä on perusoikeusmielessä samanlaista omaisuutta kuin muukin omaisuus.”
Sipilä muistuttaa, että kuolinpesä voi olla käyttökelpoinen työkalu verosuunnitteluun. Kuolinpesä on erillinen verovelvollinen. Se ei siis vaikuta sen osakkaan verotukseen.
Metsää omistavat kuolinpesät
Suomen vanhin purkamaton metsää omistava kuolinpesä on yli 120-vuotias.
Metsää omistavista kuolinpesistä 40 prosenttia purkautuu ensimmäisen kolmen vuoden aikana. Sen jälkeen purkautumisvauhti hidastuu merkittävästi.
Kuolinpesissä metsiä hoidetaan ja käytetään keskimäärin laiskemmin kuin muissa yksityismetsissä, mistä johtuen niissä on suurempia hakkuu- ja hoitorästejä.
Yksityismetsissä hehtaarikohtainen keskikuutiomäärä on 108, kuolinpesissä se on 115 kuutiota.
Vuosittain syntyy noin 5 000 uutta metsää omistavaa kuolinpesää.
Kuolinpesillä on pinta-alallisesti noin 9 prosenttia yksityisten omistamasta metsätalousmaasta Suomessa.
Lähde: Jukka Matilainen, Metsäkeskus
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
