Riistakamerat valvovat väsymättä – Voisiko kuvatulvaa hyödyntää kanta-arvioissa?

Suurpetojen määrästä käydään jatkuvaa kiistaa. Metsässä liikkuvien metsästäjien mielestä kanta-arviot ovat reilusti alakantissa. Nyt tutkimusta tehdään pitkälti luottaen laskennallisiin malleihin ja havaintojen keräyksiin.

Ruotsin Metsästäjäliitto ja SLU ovat kehittäneet järjestelmää, jossa hyödynnetään riistakameroiden ottamia kuvia. Kuvien toivotaan parantavan yleiskuvaa riistalajeista.

Tekoäly tuo huomattavasti lisävoimaa kameroiden ottamien kuvien analysointiin. Jo nyt melko edullisetkin riistakamerat osaavat erottaa ilveksen rusakosta. Tekoälyn voinee opettaa tunnistamaan myös muita asioita, kenties jopa yksilökohtaisia tuntomerkkejä , kuten kissaeläimillä turkin kuviointia tai esimerkiksi merkkejä sairauksista.

Ruotsissa toivotaan lajien kanta-arvioiden olevan jatkossa tarkempia ja lähempänä reaaliaikaa kuin nykyiset arviot.

Ruotsin metsissä arvioidaan olevan reilusti yli 100 000 riistakameraa. Suomen 300 000 metsästäjällä kameroita lienee varmasti ainakin saman verran, sillä monella kameroita on käytössä useampia. Nykyisin suuri osa suurpetohavainnoista saadaan pihoista, joissa monilla on muutoinkin erilaisia valvontakameroita. Kameroiden määrä lienee siis tätäkin suurempi.

Suomessakin on otettu ensimmäisiä askeleita riistakameroiden hyödyntämiseen. Riistakameroiden kuva-aineistot on mahdollista saada Oma riista -palvelun avulla osaksi riistatietoa, mutta toistaiseksi kuvia tarkastellaan riistakeskuksen toimesta vain erityisestä syystä ja kuvat pitää itse valikoida tallennettavaksi.

Kenties kameroiden avulla saataisiin parannettua esimerkiksi tietoutta ilveksistä. Nykyisessä Luonnonvarakeskuksen laskentamallissa yhden ilvespentueen alueen halkaisijaksi on asetettu 20 kilometriä. Metsästäjien arkihavainnot esimerkiksi lähekkäisistä pentueista saaduista samanaikaisista riistakamerakuvista viittaavat siihen, että pentueita voi esiintyä paikoin tätä tiheämmässä. Myös susilaumojen ja hirvieläinten kannan koosta saatettaisiin saada tarkempaa aluekohtaista tietoa.

Myös ihmisten into ilmoittaa suurpetohavaintoja hiipuu ajoittain. Riistakamera ei kuitenkaan väsy, vaan se jaksaa ilmoittaa havainnoista vaikkapa joka ilta.