Sekametsä kestää paremmin myrskyjä ja tuholaisia – siksi yhä useampi metsänomistaja haluaa sellaisen

Metsänkasvatus on perustunut Suomessa vuosikymmenet tasaikäiseen metsänkasvatukseen, jossa on suosittu yhden puulajin havupuumetsiä. Edelleen valtaosa metsistä kasvaa lähes puhtaina havupuu- tai lehtipuumetsinä.

Sekapuustoisuus tarkoittaa sitä, että metsässä kasvaa samanaikaisesti esimerkiksi kuusta, mäntyä ja lehtipuita.

Sekametsiä on Luonnonvarakeskuksen mukaan 14 prosenttia metsämaan pinta-alasta. Kolmannes metsistä lasketaan jossain määrin sekapuustoisiksi eli niissä havu- ja lehtipuuston osuus on 75–95 prosenttia.

Lisääntyneet myrskyt ja ennusteet sään ääri-ilmiöiden lisääntymisestä ovat saaneet metsänomistajat kiinnostumaan useamman puulajin metsiköistä.

Kirjanpainajat, kuten muutkin tuhonaiheuttajat, esiintyvät tyypillisesti vain tietyllä puulajilla. Siksi sekametsäisyys tekee metsistä kestävämpiä tuhoja vastaan kuin yhden puulajin metsät.

Esimerkiksi puhtaita kuusikoita tappavan kirjanpainajahyönteinen iskeytyy tyypillisesti varttuneiden tai heikentyneiden kuusten kuoren alle. Hyönteisen kaivamat syöntikuviot katkaisevat puun nilakerroksen nestevirtaukset, jolloin puu alkaa kuolla.

Keski-Euroopassa kirjanpainajatuhot ovat lisääntyneet merkittävästi 2000-luvun lämpimien kesien ja lisääntyneiden tuulituhojen takia.

Kuva: Kari Salonen

Täysin suojassa eivät ole sekametsätkään. Esimerkiksi männyn tyvitervastautia ja mesisienten aiheuttamaa lahoa esiintyy sekä lehti- että havupuilla. Männynversoruoste aiheuttaa tuhoja männyn taimikoissa, joissa esiintyy ruostesienen väli-isäntää haapaa.

Jos taimikossa kasvaa hirvieläinten erityisesti suosimia lehtipuulajeja, kuten haapaa, pihlajaa ja koivua, taimikko voi olla alttiina hirvieläinten aiheuttamille vahingoille.

Sekametsäisyys lisää metsien monimuotoisuutta. Lehtipuut, etenkin vanhat haavat ja raidat, ovat merkittäviä isäntälajeja isolle määrälle nisäkkäitä, lintuja, hyönteisiä, sieniä, kääpiä, kasveja ja jäkäliä.

Lehtipuut parantavat maan ominaisuuksia ja viljavuutta. Sekametsissä aluskasvillisuus on monipuolisempi kuin yhden puulajin metsikössä.

Mitä monipuolisempi puulajivalikoima metsässä on, sitä monipuolisempi on myös metsän sienilajisto.

Luonnonvarakeskuksen mukaan sekametsän kasvatuksen ei ole havaittu lisäävän eikä vähentävän puuntuotosta.

Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia juttuvinkkejä sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.