Haluatko perustaa sekametsän? Katso tästä asiantuntijan vinkit

Kiinnostus sekametsiä kohtaan on kasvanut ajan myötä. Se ei ole ihme, sillä sekametsät kestävät paremmin tuhoja, taloudellinen riski on pienempi ja sekametsä on monimuotoisempi kuin yhden puulajin metsä.

Tapion metsänhoidon asiantuntija Jaakko Hätinen pitää sekametsiä sijoituksen hajauttamisena.

”Jos puumarkkinat kehittyisivät tiettyyn suuntaan, ettei tietylle puulle olisi kysyntää, niin sitten on eri tavaralajeja myytävänä.”

Tuhonkestävyys on huomattavasti parempaa sekametsissä.

”Jos kuusikoiden seassa on vaikka lehtipuuta, niin siellä on todennäköisesti pienempi kirjanpainajatuhon riski.”

Kokonaiskuutiotuotokseen sekametsä ei asiantuntijoiden mukaan välttämättä juurikaan vaikuta.

”Se, onko esimerkiksi mäntykuusisekametsää vai yhtä puulajia, niin ei siihen kokonaiskuutiotuotokseen niinkään vaikuta, mutta ne hyödyt tulevat sitten muuta kautta myös talouden osalta. Lehtipuun määrä havupuuston seassa voi jonkin verran nostaa kuutiotuotosta, mutta silloinkin hyödyt tulevat enemmän ehkä pienemmän tuhoriskin muodossa.”

Kun metsässä on useampia puulajeja, myös kasveille, hyönteisille, linnuille ja sienille syntyy monipuolisempia elinympäristöjä. Kuva: Jaana Kankaanpää

Ennen sekametsän perustamista on tärkeä selvittää metsän kasvupaikkatyyppi. Paikan on oltava valituille puulajeille puuntuotannollisesti sopiva. Yleensä sopiva kasvupaikka on tuore kangas hienolla tai keskikarkealla maalla.

Laadukas maanmuokkaus on edellytys hyvälle sekametsälle.

”Olipa tapa mikä tahansa, niin maanmuokkaus myös sekametsissä on hyvin tärkeää.”

Sekametsän perustamiseen esitetään kolme erilaista vaihtoehtoa.

Ensimmäinen vaihtoehto on yhden puulajin viljely ja luonnontaimien hyödyntäminen. Esimerkiksi kuusi voidaan istuttaa ja rauduskoivun oletetaan tulevan luontaisesti taimikkoon.

Toinen vaihtoehto on sekaviljely. Yleensä silloin kyseessä on mäntykuusisekametsä. Molemmat puulajit voidaan istuttaa, mutta vaihtoehtona on myös istuttaa kuusi ja kylvää mänty.

Metsänhoidon suositusten mukaan istutetaan 900‒1 200 kuusta hehtaarille. Ja sitten männyn siemeniä noin 150 grammaa kylvetään jäljelle jääneisiin viljelypaikkoihin.

Jos maa on mätästetty, ei kannata kylvää mättäisiin. Niissä siemen ei välttämättä lähde itämään hyvin. Parempi on kylvää mättään viereen. Paras olisi tietysti huomioida kylvö jo maanmuokkauksen yhteydessä ja laikuttaa kylvettävät kohdat, vaikka muuten mätästetään, Hätinen kertoo.

Kolmas vaihtoehto on kokonaan luontainen uudistaminen. Siinä uudistaminen hoituu esimerkiksi siemenpuuhakkuun avulla tai viereisten kuvioiden siemennyspotentiaalia hyödyntäen.

Jos haluaa hyödyntää luontaista uudistamista, olisi hyvä, että uudistamistyöt ajoitettaisiin hyville siemenvuosille. Luonnonvarakeskus tuottaa vuosittain siemensatoennusteen, josta voi tarkistaa, onko taimettumisen mahdollisuudet suotuisat.

Myös jalopuita voidaan käyttää sekametsissä, mutta silloin kannattaa olla erityisen tarkka kasvupaikan suhteen.

Istutuksen voi hoitaa esimerkiksi siten, että toisessa laatikossa on männyntaimia ja toisessa kuusen. Kuva: Petteri Kivimäki

Täsmäviljely on monilla maatiloilla tuttua puuhaa, mutta täsmämetsätalous on varsin uusi tuttavuus monelle. Siinä huomioidaan tarkemmin kuvion sisäinen kasvupaikkojen vaihtelu ja ominaisuudet.

Täsmämetsätalouden oppien mukaan voidaan istuttaa esimerkiksi mäntykuusisekametsä siten, että kuiville paikoille laitetaan mäntyä ja kosteammille kuusta. Tällainen vaatii harjaantunutta silmää.

Monia varmasti mietityttää, paljonko lehtipuuta pitäisi loppujen lopuksi jättää.

”Tähän ei ole olemassa selvää tutkimuksellista määrittelyä, että mikä tietty prosentti antaa minkäkin verran hyötyjä ja mikä prosentti on paras. Mutta käytännön metsätaloudessa niin monesti puhutaan 10 prosentista. Se antaa jo monimuotoisuushyötyjä.”

”Taloudellisestikin ihan järkevää voi olla laadukasta vaneritukkia tuottaa kuusikon seassa. Tutkimukset on kertonut, että jos rupeaa 20‒30 prosenttia olemaan, niin kiertoajalla voi tuottaa kokonaisuudessa enempi puuta”, Hätinen lisää.

Tämän kaltaiset tutkimustulokset on saatu Keski-Euroopassa.

”Jos reilusti yli 20 prosentin aletaan mennä, niin sitten kuusen kasvatus saattaa siitä jo vähän kärsiä ja kustannuksia tulla enempi. Mutta sitten jos puhutaan nimenomaan varsinaisista havulehtipuusekametsistä, niin lehtipuuta on kuitenkin vähintään se 25 prosenttia, jolloin taloudellinen hyöty voidaan saada pienentyvän tuhoriskin kautta”, hän tiivistää.

Taimikonhoidossa ja ensiharvennuksessa voidaan vielä vaikuttaa puulajisuhteeseen ja valita kasvatettavat puut.

Ensi vuoden alusta alkaa metkatukikokeilu, jossa metsänomistajan on mahdollista saada suuremman lehtipuuosuuden jättämisestä tukea. Tuen suuruus on 20 euroa hehtaaria kohden ja se maksetaan tavallisen taimikonhoidon tuen päälle.

Tapio julkaisi 2024 sekametsän kasvattamiseen uudet metsänhoidon suositukset. Sieltä löytyy muun muassa harvennusmallit sekametsiä varten.