Metsäalalla kesätyöt ovat monipuolisia – ”Jokainen päivä on erilainen”

Puutavara-autoja saapuu tasaisena virtana Stora Enson Imatran tehtaiden mittausvalvomon luo. Ne pysähtyvät valtavalle vaa’alle punnittavaksi ja jatkavat sitten tehdasalueelle.

Hieman matalaa lennonjohtotornia muistuttavassa mittausvalvomossa istuu Emma Kananen kolmen tietokoneruudun ääressä. Hän on valvomon kesätyöntekijä, joka on juuri aloittamassa työvuoroaan.

Kanasen työnkuvaan kuuluu puutavara-autoilla, junilla ja laivoilla tulevan raakapuun ja hakkeen vastaanotto Imatran tehtaille. Mittausvalvomossa työskennellään läpi vuorokauden. Kananen työskentelee yleensä aamu- tai iltavuorossa eli kello 6–14 tai 14–22.

Nyt kello tulee 14, ja etelään aukeavassa huoneessa on lämmin. Aurinko porottaa kolmeen suuntaan näyttävistä ikkunoista koko päivän.

Työtä tehdään paljolti tietokoneen äärellä. Kananen valvoo muidenkin Stora Enson tehtaiden mittaustoimintaa etäyhteyksien päästä. Kuva: Mikko Nikkinen

”Työtä tehdään aika paljon tietokoneen äärellä. Olen paljon etäyhteyksillä ihmisten kanssa tekemisissä: soitan ja laitan sähköpostia”, Kananen kertoo.

Pääasiassa hän ohjaa puutavara-autoissa, junissa ja laivoissa kulkevan puutavaran ja hakkeen mittausta. Vastuualueeseen kuuluvat Imatran tehtaiden lisäksi kaikki muutkin Stora Enson tehtaat, jotka vastaanottavat puuta.

Päiväsaikaan työ voi olla kiireistä. Puhelin soi paljon ja puuautoja tulee tasaisella syötöllä. Puutavara-autot Kananen ohjaa oikealle paikalle tehdasalueella.

Parasta työssä on sen monipuolisuus.

”Jokainen päivä on erilainen. Olen päässyt myös oppimaan ihan tällaista tehdasterminaalin toimintaakin.”

Puun matka metsästä kuljetukseen on Kanaselle jo tuttua. Hänen sukulaisiaan työskentelee alalla.

”Muutaman kerran joku sukulainenkin on soittanut tänne, mikä on piristänyt työpäivää.”

Välillä Kananen käy tarkistamassa vaa’an. Taustalla seisoo mittausvalvomon rakennus. Kuva: Mikko Nikkinen

Kanasen isänisä aloitti puutavara-autoyrityksensä toiminnan vuonna 1961. Nykyään sekä hänen isänsä että setänsä pyörittävät omaa yritystä. Myös veli on samalla alalla. Kananen itse ei ole ainakaan vielä innostunut puutavaran kuljetuksesta.

”Mutta en pidä poissuljettuna tulevaisuudessa, että minne tie vie.”

Kanasella on kytköksiä metsään myös äidin puolelta. Hänen äitinsä isä ja tämän isä työskentelivät metsureina.

Tällä hetkellä Kananen opiskelee metsätieteitä kotikaupungissaan Joensuussa Itä-Suomen yliopistossa. Kiinnostus alaan heräsi mediassa pyörivien metsäuutisten myötä.

”Näin sen monipuolisena alana”, Kananen sanoo. Häntä kiinnosti esimerkiksi fossiilisten raaka-aineiden korvaaminen puupohjaisilla materiaaleilla. Nyt mielenkiinto on etenkin metsätuhoissa ja -taudeissa.

Kananen aloittaa syksyllä neljännen opiskeluvuotensa. Lukuvuosi käynnistyy Kanadan Vancouverissa, johon hän suuntaa opiskelijavaihtoon.

Mittausvalvomossa on hyvä työilmapiiri. Emma Kanasen perehdytyksestä vastannut Pauli Parviainen pysähtyi hetkeksi jutustelemaan ennen kotiinlähtöä aamuvuoron jälkeen. Kuva: Mikko Nikkinen

Tänä vuonna Kananen on jo toista kesää töissä Stora Ensolla. Viime kesän hän vietti Ruokolahdella operaatioasiantuntijaharjoittelijana puunkorjuussa.

Stora Enso oli Kanaselle luonteva suunta kesätöihin. Äidinisä työskenteli aikoinaan Enso-Gutzeitin metsäsavotoilla Pohjois-Karjalassa. Isänisä puolestaan kuljetti ensimmäiset puukuorman Enso-Gutzeitin tehtaalle 1970-luvun lopussa.

Tulevien kesien työsuunnitelmia hänellä ei vielä ole, mutta opiskeluaikana ehtii hyvin tutustumaan erilaisiin työpaikkoihin. Ennen ensi kesää edessä on kuitenkin taas vuosi opintoja ja syksy Kanadassa.

Sinne myös Kanasen perhe tulee vierailemaan. Toiveena on päästä seuraamaan paikallisia metsätöitä yhdessä.

Tehtaille kulkee puutavaraa laivoilla, junilla ja puutavara-autoilla. Kuva: Mikko Nikkinen