Vaikka metsänomistaja ei olisi itse tehnyt metsätöitä nuoruudessaan, voi lapsille antaa toisenlaisen mallin. Kuva: Hanne Manelius
Näin metsänomistajat työllistävät omia nuoria – työnantajana ja talkoohengessä
Työllistämällä omia lapsia ja lähisuvun nuoria metsään luodaan pohjaa metsäsuhteelle ja tulevalle metsänomistamiselle.Tilaajalle
Nuoria voi työllistää metsään esimerkiksi istutus-, taimikonhoito- ja raivaustöihin. Kuva: Hanne ManeliusKorpilahdella asuva ja metsää omistava Susanna Uusitalo kertoo, että hän teki nuoruudessaan metsätöitä penni ja taimi -palkalla.
”Vieläkin olen vihainen, että minua työllistettiin tällä tavalla. Olen sitä mieltä, että omienkin nuorten pitää saada metsässä työskentelystä kunnon korvaus. Opin kuitenkin kulkemaan luonnossa ja metsä tuli tutuksi.”
Hän on miehensä kanssa työllistänyt neljää nuorta, omia lapsia ja muita sukulaislapsia, kesätöihin raivaus- ja taimikonhoitotöihin kolmen viikon jaksoista muutamaan kuukauteen.
Metsään palkattujen ikähaitari on ollut ammattikoulu- ja lukioikäisistä yli kolmekymppisiin. Sukulaispoika tekee parhaillaan ensiharvennustyötä Uusitalon miehen metsässä Pohjois-Suomessa.
”Metsään syntyy erilainen suhde, jos siellä liikkuu ja tekee töitä. Ei riitä, että vain puhutaan metsäomaisuudesta, eikä ymmärretä, mitä sille pitäisi tehdä”, Uusitalo toteaa.
He ovat käyttäneet työllistämisessä palkkasovellusta, ja halunneet hoitaa pakolliset vakuutusasiat kuntoon vanhempina ja työnantajina.
”Näin myös arvostetaan nuorta työntekijänä ja korostetaan työn merkityksellisyyttä. Työnantajan vastuu on iso, jos jotain sattuu, eikä asioita ole hoidettu”, Uusitalo pohtii.
”Metsään syntyy erilainen suhde, jos siellä liikkuu ja tekee töitä.” Susanna Uusitalo
Hänen mielestään kesätyöntekijän palkkaamisen hallinnolliset asiat on tehty helpoiksi ja niihin saa apua.
”Sen takia ei kannata jättää työsuhdetta virallistamatta. Näihin asioihin verrattuna esimerkiksi veroilmoituksen tekeminen on hankalampaa.”
Nuoria on perehdytetty metsätyöhön käymällä alue läpi ja opastamalla työhön.
”Voidaan tehdä metsätöitä porukalla, ja nuori saa sen jälkeen jatkaa itsekseen.”
Uusitalo korostaa myös taukojen tärkeyttä, ja on tarjonnut metsässä mökkinsä lähellä työskenteleville lounaan. Hänen mukaansa nuoret ovat niin innokkaita metsätöissä, että tauot saattavat unohtua. Ilman taukoja saattaa sattua vahinkoja.
”Täällä Pohjois-Päijänteellä on haastavaa kivikkoista maastoa, jossa väsyneenä ja nälkäisenä ei kannata tehdä töitä. Työsuojelulain mukaan näitä pitää miettiä, kun nuori on työsuhteessa.”
Metsätöitä voi tehdä omien nuorten kanssa myös talkoohengessä.
Tamperelainen Kaisa Vuorenmaa on haastatteluhetkellä urakoimassa 17- ja 26-vuotiaiden poikiensa kanssa istutushommissa omassa metsässä Pomarkun Honkakoskella.
Alueena on 3,5 hehtaarin mätästetty vanha pelto, johon he istuttavat koivuja. Urakka kestää arviolta kolme päivää.
”Jos pojat ovat kyselleet tarkemmin palkasta, olen todennut, että jonain päivänä tämä kaikki on teidän.” Kaisa Vuorenmaa
Palkkaa hän ei maksa.
”Korvaan vastineeksi kaikenlaisia poikien kuluja esimerkiksi autoon liittyen.”
Vuorenmaasta tuli metsänomistaja kymmenen vuotta sitten, kun tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos. Hän ei ole itse tehnyt lapsuudessa tai nuoruudessa metsätöitä. Nyt hän haluaa antaa omille lapsille erilaisen mallin, jossa pottiputki ja raivaussaha riittää niihin metsätöihin, joita tekee itse.
Hän korostaa Uusitalon tapaan positiivisen kokemuksen tärkeyttä ja työstä jääviä muistoja. Työn lomassa voi rennosti jutella kaikenlaista, myös metsäasioista.
”Jos pojat ovat kyselleet tarkemmin palkasta, olen todennut, että jonain päivänä tämä kaikki on teidän.”
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
