• 300 hehtaarin sukupolvenvaihdos vaati vuosien kypsyttelyn: ”Parempi liian aikaisin kuin liian myöhään”

    Leppävirralla metsät ja pelto siirtyivät isältä tyttärelle lahjaluonteisella kaupalla. Maatalouden harjoittaminen toi merkittävän verohuojennuksen.
    Tilaajalle
    Aino Romsille siirtyi lahjaluonteisella kaupalla yli 300 hehtaarin laajuinen sukutila Leppävirralta.
    Aino Romsille siirtyi lahjaluonteisella kaupalla yli 300 hehtaarin laajuinen sukutila Leppävirralta.  Kuva: Sanne Katainen
    Metsä|Talous
    11.6.202420:00
    Jarmo Palokallio

    Metsän siirtämisessä seuraavalle polvelle riittää pohdittavaa. Lahjan ja kaupan vaihtoehtona on lahjaluonteinen kauppa, joka sopii etenkin toimivien maatilojen sukupolvenvaihdokseen.

    Leppävirralla asuva maanviljelijä Jukka Lyytikäinen päätyi lahjaluonteiseen kauppaan, kun hän siirsi maansa tyttärensä Aino Romsin haltuun. Se oli verotuksellisesti edullista, kun kohteena oli sekä metsää että peltoa.

    ”Lahjaluonteinen kauppa oli järkevin ratkaisu toimivan maatilan ja siihen liittyvän metsän sukupolven vaihdokseen. Näin saimme kauppahinnasta ja maksuehdoista molemmille kohtuulliset”, Aino Roms vahvistaa.

    Koska kyseessä oli toimiva maatila, sukupolvenvaihdoksessa voitiin hyödyntää maatilan verohuojennusta. Se edellyttää, että peltoa on yli 2 hehtaaria ja että se pidetään viljelyssä vähintään viisi vuotta.

    Tuore metsätilan omistaja Aino Roms pitää hyvänä, että hänellä on tilan luovuttanut isä edelleen tarvittaessa tukena tilan hoidossa.
    Tuore metsätilan omistaja Aino Roms pitää hyvänä, että hänellä on tilan luovuttanut isä edelleen tarvittaessa tukena tilan hoidossa. Kuva: Sanne Katainen

    ”Koska tila oli metsävaltainen, haimme verottajalta varmuuden vuoksi ennakkopäätöksen maatalouden sukupolvenvaihdoshuojennuksesta. Ilman huojennusta seinä olisi noussut pystyyn”, kertoo Jukka Lyytikäinen.

    ”Sukupolvenvaihdoksissa ongelmaksi nousevat usein sukulaisten väliset suhteet. Ne oli meillä puhuttu selväksi etukäteen”, Lyytikäinen toteaa.

    Romsin mukaan yli 300 hehtaarin metsä- ja maatilan jatkaminen ei ollut hänelle itsestään selvyys. Se vaati vuosien kypsyttelyn ja siihen liittyi myös metsänhoitajaksi opiskelleen veljen valinnat.

    Roms rohkaisee muita samassa tilanteessa olevia ottamaan asian esille hyvissä ajoin etukäteen. Muuten siitä voi tulla peikko, josta ei uskalleta puhua. Ja sitten voikin olla liian myöhäistä.

    ”Sukupolvenvaihdos kannattaa tehdä, kun luovuttava sukupolvi on vielä voimissaan. Liian aikaisin on parempi kuin liian myöhään”, sanoo Roms.

    Tilan metsiä on hoidettu metsäsuunnitelman mukaisesti, kertoo Aino Roms.
    Tilan metsiä on hoidettu metsäsuunnitelman mukaisesti, kertoo Aino Roms. Kuva: Sanne Katainen

    Romsin oman elämäntilanteen kannalta sukupolvenvaihdos ei osunut parhaaseen mahdolliseen saumaan. Hän kuitenkin tarttui tilaisuuteen, kun se tuli kohdalle.

    ”Meillä asia tuli ajankohtaiseksi, kun vanhempani tulivat vanhuuseläkeikään, mutta edelleen hyväkuntoisina”, sanoo Roms.

    Tilan luovuttaneelle Jukka Lyytikäiselle oli tärkeää, että tila pysyy kokonaisena. Se on pysynyt suvun hallussa 1700-luvulta, joten sillä on suuri tunnearvo.

    Metsien pysyminen tilan yhteydessä varmistaa, että tilan ylläpitoon ja arvokkaiden rakennusten korjaamiseen on varoja. Sukupolvenvaihdoksessa Lyytikäinen piti asuinrakennuksen hallinnan itsellään puolisonsa kanssa.

    ”Hakkuita on tilalla tehty aina metsänhoitosuunnitelman mukaisesti, mutta jatkajan näkökulmasta ei ollut haittaa, että pääsin lyhentämään sukupolvenvaihdoksen kauppahintaa heti puunmyyntituloilla”, Roms kertoo.

    Vihdissä perheensä kanssa asuva Roms ei pidä mahdottomana, että hän muuttaisi joskus takaisin Savoon. Tai sitten tuloksena voi olla hybridimalli, jossa hän viettää osan ajasta kotitilallaan ja tekee sieltä etätöitä.

    Roms pitää hyvänä sitä, että tilan luovuttanut isä on vielä voimissaan. Se antaa hänelle aikaa sulatella tilannetta ja oppia, miten tilan kanssa toimitaan.

    ”Tiedän, että en pysty itse hallitsemaan tilaa vielä pitkään aikaan. Onneksi lähipiiristä löytyy siihen asiantuntemusta ja aion myös kuunnella puolueettomien asiantuntijoiden mielipiteitä”, sanoo Roms.

    Aino Roms juhlisti sukupolvenvaihdosta uusilla saappailla.
    Aino Roms juhlisti sukupolvenvaihdosta uusilla saappailla. Kuva: Sanne Katainen

    ”Sukupolvenvaihdoksissa lähtökohtana on luopujan ja jatkajan tahto. Usein kauppahinta yritetään määrittää tasapuolisesti”, kertoo talousneuvoja Satu Lappalainen Keski-Savon metsänhoitoyhdistyksestä.

    ”Tasapuolinen kauppahinta tarkoittaa, että kauppahinta on kohtuullinen kaikkia kohtaan eikä ostaja silti joudu heti liriin sen kanssa. Samalla huomioidaan sekä ostajan että myyjän elämäntilanteet nyt ja tulevaisuudessa”, selittää Lappalainen.

    Lappalaisen mukaan kauppahinta kannattaa määrittää käyvän arvon perusteella kaupan osapuolille sopivaksi. Sen jälkeen luovuttaja ja ostaja voivat sopia esimerkiksi keskinäisestä velkakirjasta.

    Liian kovalla hinnalla tehty kauppa voi johtaa siihen, että uusi omistaja ei selviä veloistaan ja hän joutuu lopulta myymään metsän pois.

    Lappalaisen mukaan paljon on myös sellaisia tapauksia, joissa luopuja ei halua ottaa perilliseltään liikaa kauppahintaa.

    ”Jos tila on ostettu liian halvalla, sen jälleenmyynti esimerkiksi elämäntilanteen muuttuessa saattaa johtaa kipeisiin luovutusvoittoveroihin”, varoittaa Lappalainen.

    Tilan hoidossa Aino Roms aikoo käyttää apuna lähipiirin asiantuntemuksen lisäksi puolueettomia asiantuntijoita.
    Tilan hoidossa Aino Roms aikoo käyttää apuna lähipiirin asiantuntemuksen lisäksi puolueettomia asiantuntijoita. Kuva: Sanne Katainen

    Lyytikäisen mukaan tilan kauppahinta oli tasapainoilua.

    ”Täydestä arvosta myymällä tyttäreni velkakuormasta olisi tullut kohtuuton. Täytenä lahjana taas en olisi itse saanut tilakaupasta pientä lisää eläkkeen päälle”, sanoo Lyytikäinen.

    Lahjanluonteisessa kaupassa omaisuuden kauppahinta jää omaisuuden käyvän arvon alle. Verottajan näkökulmasta kauppa on lahjaluonteinen, jos kauppahinta on enintään kolme neljäsosaa omaisuuden käyvästä arvosta.

    Lappalaisen mukaan joskus metsän myynti on paras vaihtoehto. Se tulee kysymykseen, kun vanha omistaja ei enää jaksa hoitaa metsiä tai asuu muualla, eikä perillisiä ole tai heillä ei ole metsänhoitoon kiinnostusta.

    ”Metsätalouden harjoittaminen on yritystoimintaa. Siinä tärkeintä on, että metsät tulevat hoidetuiksi. Jos metsät jää hoitamatta, metsä kannattaa myydä pois”, sanoo Lappalainen.

    Metsänhoitoyhdistyksen tilakaupoissa metsäpalsta käydään läpi kuvioittain. Sen jälkeen metsätilan arvosta kootaan arvio summamenetelmällä.

    ”Tällä hetkellä nousevat puun hinnat ja mahdollisesti laskevat korot ovat kääntämässä metsätilojen hinnat taas nousuun”, sanoo Lappalainen.

    Lisää aiheesta
    • Sukupolvenvaihdokseen liittyy usein vahvoja tunteita, koska ihmisen yhteys metsään ja omaan kotiseutuun on vahva.

      Ihmissuhteet | Luopumisen tuska piinaa usein iäkästä metsänomistajaa sukupolvenvaihdoksessa – tutkija kertoo syyn haikeudelle

      Tilaajalle
    • Anna Honkanen kertoo tunteiden sahanneen epävarmuudesta innostukseen sukupolvenvaihdoksen valmistelun aikana. Nyt hän on varma, että ratkaisu on ollut oikea.

      Metsänhoito | Ehdottomasti oikea ratkaisu – Anna Honkasesta tuli sadan hehtaarin metsänomistaja sukupolvenvaihdoksessa

      Tilaajalle
    • Sukupolvenvaihdos tuo jatkuvuutta metsätalouteen, metsänhoitoon ja -omistukseen.

      Metsänhoito | Naapurista ei kannata ottaa mallia – ammattilaiset paljastavat metsätilan sukupolvenvaihdoksen sudenkuopat

      Tilaajalle
    • Eetu Pursiainen opiskelee agrologiksi Savonia-ammattikorkeakoulussa. Kotitilan jatkaminen kiinnostaa mutta toisaalta työn sitovuus mietityttää.

      Maidontuotanto | Kolmikymppinen Eetu Pursiainen miettii kotitilansa jatkamista – ”Maatalousyrittäjän on oltava melkoinen moniosaaja”

      Tilaajalle
    • Uudelle metsänomistajalle ei välttämättä siirry tietoa aiemmalta sukupolvelta.

      Koulutus | Uuden metsänomistajan koulutukset muutoksessa – taustalla hallituksen leikkaukset

      Tilaajalle
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 5

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 6

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
    • 7

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio